Toimittaja: Minna Siilasvuo

TURTOLA – Matin maitotilan isäntäpari Marja-Riitta ja Markku Matti ovat herättäneet kuluneena kesänä kyläläisissä hämmennystä kylvämällä monelle peltolohkolle hamppua.

– Meillä tuli viime vuonna tosi hyvin rehua, ja alkukesän rehusato onnistui myös hyvin. Joko vuodet ovat olleet hyviä tai sitten olemme oppineet 30 vuoden aikana viljelemään säilörehua, Markku Matti sanailee.

Matin tilalla on jonkin verran peltoreserviä, jonka tuotolla tasataan huonojen vuosien vaatimattomampaa satoa. Normaalisti ylimääräiset rehupallot on myyty pohjoiseen Lappiin, mutta nykyään rehukauppa ei juuri käy.

– Niin moni tila on lopettanut viljelyksen ja karjanpidon, että rehulle ei ole enää kysyntää entiseen tapaan. Jotakin uutta piti keksiä, ja niinpä meillä on nyt kokeeksi kuituhamppua 7,5 hehtaarin alalla.

Hampunviljelyä jo vuonna 1677

Vaikka kyläläiset ovat katsoneet kummissaan korkeuksiin kohoavia hamppuvainioita, Matit eivät suinkaan ole ensimmäisinä asialla. Tornionlaaksossa on viljelty hamppua ennenkin, mikäli on uskominen Antti Mikkelinpoika Keksin lauluun Tornionväylän jäänlähdöstä vuonna 1677.

Tosin siinä välissä on ehtinyt vierähtää hyvinkin yli 300 vuotta.

Ei se tunne tulvan töitä,

Raiskais’ sitä rakisateet,

Humalamaita hukutti,

Hamppukylvöt hajoitti,

Ukon säällä pellot särki,

Vitsaniemess’ viipyissänsä.

Vuosisatojen takaisesta hampunviljelystä kertoo myös paikannimi Juoksengissa: Hamppulantto.

Rohkeita kokeiluja

Maataloudessa pärjätäkseen täytyy kokeilla joskus rohkeastikin uusia päänavauksia. Markku Matti luki kuituhampun viljelyä, korjuuta ja jatkojalostusta koskevasta hankkeesta ja kiinnostui asiasta.

– Toistaiseksi mahdollisuus sadonkorjuuseen on vain Oulun korkeudelle saakka, joten meillä viljely tähtää käytännössä maanparannukseen. Hamppu tukahduttaa rikkakasvit ja sen pitäisi tehdä selvää jopa juolavehnästä. Lisäksi sen juuristo kuohkeuttaa maata.

Kuituhamppu soveltuu hyvin viljelykiertokasviksi paitsi maanparannusvaikutustensa takia, myös siksi, että sato korjataan vasta keväällä. Talviaikainen kasvipeite ehkäisee eroosiota ja ravinnevalumia.

Talvi muokkaa varret

Kuituhamppu on myös tehokas hiilen sitoja: juuret ja lehtimassa sitovat hiiltä maahan, ja kuitusadon sitoma hiili sitoutuu lopputuotteeseen sen elinkaaren ajaksi. Se aika saattaa olla hyvinkin pitkä, sillä hamppukuitu on maailman vahvin kasvikuitu.

Hamppukasvusto jätetään syksyllä pystyyn. Kevääseen mennessä lumi, jää ja sään vaihtelut ovat tehneet tehtävänsä: varresta on jäljellä pääasiassa kuitu. Erillistä liottamista ja kuivattamista ei enää tarvita.

Kuituhampusta valmistetaan muun muassa kuivikkeita, eristeitä ja erilaisia tekstiilejä.

– Kuidut ajetaan kokoon karhottimella, paalataan suurpaaleihin ja kuljetetaan jalostettavaksi, mutta toistaiseksi se ei onnistu täällä. Katsotaan.

Kuituhamppua voidaan myös käyttää hakkeen seassa lämmityksessä isoissa hakkeenpolttolaitoksissa, joissa on liikkuva arina.

Lue koko juttu Meän Tornionlaakson sivulta 8-9.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?