Toimittaja: Kari Kauppinen

Eino Hiltunen ja kumppaniystävänsä Alli Hiltunen ovat eläneet yhteensä liki 200 vuotta.

YLITORNIO – Eino Hiltunen vietti viikko sitten torstaina (17.6.) 100-vuotissyntymäpäiviään.

Hiltunen syntyi kuusilapsisen perheen esikoisena kesäkuussa 1921. Muutamaa vuotta myöhemmin hän muutti Ylitorniolle, kun hän vanhempansa Anna ja Helmer Hiltunen päättivät muuttaa työn perässä.

Perhe saapui Alatorniolta kahden vanhimman lapsensa kanssa tavarajunan avolavalla Kaulirannan radan varressa sijaitsevalle Rahtulan seisakkeelle. Helmer aloitti siellä ratavartijana ja Anna seisakkeen tavaraliikenteen ja lipunmyynnin hoitajana.

Aikaa myöten perheen kaikki neljä poikaa löysivät työuransa Valtion Rautateiden palveluksessa.

Pitkän, 45 vuotta kestäneen, työuransa aikana Eino ehti kokea ennen eläköitymistään rautateiden rakentamisen mullistuksen. Se muuttui miestyövoimasta konevoimaan ja topparoikan raskaasta uurastuksesta teollisesti valmiiden pitkien raide-elementtien asennukseen valmiille sepelialustoille.

Eläkkeelle Eino jäi vuonna 1984.

Kahden sodan veteraani

Sotavuodet veivät Eino Hiltusen ensin jatkosotaan itärintamalle ja sen jälkeen vielä Lapin sotaan.

Ankarat ajat, jossa koko elämä oli useasti vaakalaudalla, painoivat jokaisen sodasta palanneen mielessä pitkään vielä rauhan palattua. Sodasta ei kotona, ajan tyyliin, juuri puhuttu.

Jatkosodassa hän oli aluksi Sallan ja Kiestingin seuduilla ja myöhemmin Syvärillä ja Karjalan kannaksella. Talvisodassa Hiltunen ei ollut mukana, hän oli sen alkaessa 18-vuotias. Lapin sodassa sotamies Hiltunen palveli Tornion ja Rovaniemen seuduilla.

Viime vuosikymmenien vilkas sotaveteraanitoiminta tärkeine tukipalveluineen on muodostunut keskeiseksi sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin kanavaksi veteraanien keskuudessa. Näistä myös Eino on saanut nauttia muun muassa osallistumalla vuosittain veteraanikuntoukseen.

Eino avioitui Laila-vaimonsa kanssa vuonna 1948. Oma talo rakennettiin Ylitorniolle radan varteen 1950-luvun alkupuolella, Topparoikantielle.

Lue lisää Meän Tornionlaakson sivulta 12.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?