• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Kaisu Niska

– Lähdin 19-vuotiaana yliopistoon ja päädyin tänne opettajaksi. Tästä tuli kotiseutuni, Marjatta Järvinen sanoo Ylitornion Joulua selaillessaan.

YLITORNIO – Ylitornion kulttuuripalkinnon itsenäisyysjuhlassa vastaanottanut Marjatta Järvinen on syntyjään Kymenlaaksosta. Hän tuli Ylitornion yhteiskoululle äidinkielen ja latinan nuoremmaksi lehtoriksi vuonna 1964.

Koululla hän tutustui myös tulevaan puolisoonsa, Martti Järviseen, joka tuli samalle koululle opettajaksi 1968. Pari meni naimisiin 1974 ja tytär Sari syntyi 1975.

Alkujaan perhe asui Ainiovaaran koulun opettajien asuintalossa, mutta 1980 he muuttivat Nuotiorannalle.

– Aloin matkaan kylätoimikuntaan, joka alkoi kirjoittaa kylähistoriaa. Kylähistoriapiiri kokoontui kahden vuoden ajan kansalaisopiston piirinä ja kokoontumisia pidettiin kylän eri taloissa. Sillä tavalla pääsin sisälle tähän kylään kotikylänä, Marjatta kertoo.

Kylähistoriapiiri kokoontui 1990-luvun alussa yli 30 kertaa. Illoissa oli mukana hyviä kertojia ja muistelijoita, joista Marjatta mainitsee erityisesti Tuiran Esterin.

Kylähistoriaa kerättiin ja äänitettiin 120 kasetillista, ja Marjatta teki purku- ja kirjoittamistyötä vapaa-ajallaan iltaisin ja viikonloppuisin. Nuotiorannan kylähistoria julkaistiin vuonna 1993.

– Kymenlaakso on synnyinseutuni ja osa juurista on toki aina siellä, mutta Tornionlaakso on ollut kotiseutuni jo 55 vuoden ajan.

Työ museo- ja kotiseutuyhdistyksessä

Ylitornion museo- ja kotiseutuyhdistyksen toiminnassa Marjatta on ollut mukana yhdistyksen perustamisesta 1981 lähtien.

– Joskus 1980-luvulla lainasin kirjastosta Pohjois-Pohjanmaan historian kaikki kuusi osaa vuoronperään ja poimin niistä kaikki Ylitorniota koskevat asiat. Niitä ei ollut kovin paljoa.

1980-luvun puolivälissä museo- ja kotiseutuyhdistyksessä päätettiin ryhtyä julkaisemaan Ylitornion Joulua. Marjatta on ollut lehden toimikunnassa mukana melkein alusta alkaen tehden haastatteluja ja kirjoittaen, sekä huolehtien lehden kieliasusta oikolukemalla tekstit. Nyt Mirjami Hyttinen jatkaa sitä työtä.

Työ museo- ja kotiseutuyhdistyksessä on sisältänyt paljon muutakin historian keräämistä ja museotyötä. Marjatta sanoo lähinnä keränneensä tietoja arkistoista ja olleensa apuna niille, jotka ovat koonneet Väinö Kataja -museon Heinärannantielle sekä Alkkulan koulumuseon.

– Koulumuseossa varsinainen tekijä oli Salmen Sirkka, minä olin vain apuna, Marjatta sanoo.

– Ilman hyviä ystäviä ja eri projektien osanottajia olisi ollut vaikea toimia.

Hiljaista tutkimista

Saamastaan kulttuuripalkinnosta Marjatta kertoo yllättyneensä erityisesti sen vuoksi, ettei nyt viime vuosina ole tapahtunut mitään suurta, vaan työ on ollut hiljaista tutkimista.

– Kolme vuotta sitten sain olla mukana järjestämässä Ylitornion koululaitoksen 130-vuotistapahtumia. Silloin aloitin myös Ylitornion koululaitoksen historiikin kokoamisen. Se valmistunee lähivuosina.

Erikoiskiitokset Marjatta antaa puolisolleen Martille ja tyttärelleen Sarille sekä viime aikoina häntä tehtävässään ratkaisevasti avustaneelle Anja Lehtoselle, joka on kuljettanut hänelle arkistosta mapin toisensa jälkeen – monet kahteenkin kertaan – hänen kerätessään aineistoa Ylitornion koululaitoksen historiikkiin.

– Jatketaan työtä Ylitornion ja sen kulttuurin hyväksi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy