• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Kaisu Niska

Vesannon kunnanjohtaja Sanna Kauvosaari lähettää sydänlämpöisiä terveisiä Meän Tornionlaakson lukijoille: ”Uskokaa itseenne ja tekemiseenne!”

KAINUUNKYLÄ – Ylitorniolaislähtöinen Sanna Kauvosaari valittiin Vesannon kunnanjohtajaksi viime tammikuussa, vieläpä yksimielisesti. Naisena Sanna ei silti ole Pohjois-Savon alueella mikään harvinaisuus, sillä monessa lähikunnassa on tällä hetkellä naispuolinen kunnanjohtaja.

– Meitä on siellä pienellä alueella neljä. Ala on naisistumassa valtaisaa vauhtia, Sanna toteaa.

Naispuolisen kunnanjohtajan erottaa miespuolisesta ehkä se, että asioita selvitellään pehmeämmillä tavoilla. Naisilla on ehkä enemmän tunneälyä ja läsnäolemisen taitoa.

– Kyllähän ne neuvottelutaidot perheenäitinä kehittyvät, kun joutuu esimerkiksi selvittelemään kahden pojan riitatilanteita, Sanna naurahtaa.

Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Sanna lähti syksyllä 1999 opiskelemaan hallintotieteitä Vaasan yliopistoon. Hän suoritti vuoden julkisjohtamisen opintoja ja haki sitten pääsykokeiden kautta opiskelemaan kauppatieteitä.

– Olin jo valinnut pääaineekseni aluetieteen, jota oli mahdollisuus opiskella pääaineena myös kauppatieteen maisterin tutkinnossa. Opinnoissa suuntauduin vahvasti maaseutualueiden kehittämisen erityiskysymyksiin ja hankemaailmaan, josta tein myös Pro Gradu -tutkielmani.

Sanna valmistui lokakuussa 2003 ja sai ensimmäisen työpaikkansa Lappeenrannasta Etelä-Karjala-instituutista. Puolen vuoden kuluttua tie vei Kuopioon Pohjois-Savon Liittoon EU-koordinaattoriksi.

– EU:n erillisrahastojen toimintatavat ja erityispiireet sekä projektinhallinnan ketju aasta ööhön tulivat tutuiksi samoin kuin aluekehitystyö eri hallinnon tasoilla.

Vuonna 2007 Sanna valittiin paikallisen Leader-ryhmän, Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toiminnanjohtajaksi. Hän luotsasi yhdistystä 11 vuotta, kunnes hänet valittiin luotsaamaan Vesannon kuntalaivaa.

Lapsuus Kainuunkylässä

Sanna syntyi hänen vanhempiensa asuessa Torniossa, josta perhe muutti Kainuunkylään Sannan ollessa pieni. Sannan tyttösukunimi on Rissanen, Kauvosaari hänestä tuli pellolaisen miehensä, Sakarin, kautta.

– Täällä Kainuunkylän ihanaisessa kyläkoulussa sain käydä alakouluni ja sitten yläaste ja lukio kuluivat koulunpenkillä kirkonkylällä. Ja tänne kyllä veri vetää aina lomilla.

Sanna kertoo vetäneensä yhtä köyttä miehensä kanssa aivan lukioajoista lähtien. Ensikohtaaminen tapahtui nuorison kesäisin suosimassa Vasken rannassa yhteisten ystävien kautta.

Perheessä on nyt kaksi poikaa, vuonna 2011 syntynyt Iisakki ja vuonna 2013 syntynyt Aaron. Lisäksi talouteen kuuluvat rakkaat karvakorvat eli burmankissat MataHari ja Samurai, jotka määräilevät arjessa ahkerasti.

Perhe asuu ”Kuopijon kuppeessa” noin tuhannen asukkaan Kurkimäen kylässä, josta molemmat kulkevat omiin suuntiinsa töihin; Sakari 20 kilometriä Kuopioon ja Sanna 70 kilometriä Vesannolle.

– Minulla on Vesannolla myös asunto, koska iltaisin on paljon kokouksia ja muuta. Kunnanjohtajan on tärkeää olla esillä ja paikalla tilaisuuksissa, olla sosiaalinen ja helposti lähestyttävä, ja sitä minä pyrin olemaan, Sanna sanoo.

”Innostu, innosta ja innovoi”

Sanna tuumaa olevansa ikuinen oppija, johon pätee hyvin sanonta ”vierivä kivi ei sammaloidu”.

– Olen ehdoton tiimipelaaja. Halusin vahvistaa osaamistani valmentavasta johtajuudesta, ja suoritin johtamisen erikoisammattitutkinnon ja Tiimimestarin opinnot vuonna 2013. Vuoden 2017 olin opintovapaalla ja valmistuin myös toimintaterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Työelämässä Sanna kertoo noudattavansa kolmen i:n sääntöä.

– Innostun, innostan ja innovoin. Niillä pääsee pitkälle.

Kunnanjohtajan tehtäviin Sannan johdatti halu vastaanottaa uusia haasteita.

– Ja tässä työssä niitä riittää, jos tarkastelee kuntien tasapainoilua taloudellisten haasteiden edessä. Vesanto ei ole tässä poikkeus. Kunnassa on 2046 asukasta ja väestö on hyvin ikääntynyttä. Kunnan veto- ja pitovoimaa tulee jatkuvasti vahvistaa.

Työssään Sanna tekee keskimäärin yhtä etäpäivää viikossa. Etäpäivää hän kuvailee suurten ajatusten päiväksi, jolloin hänellä on mahdollisuus miettiä suuria linjoja ja strategioita, joihin ei toimistopäivinä ehdi paneutua.

Pieni ja sisukas

Sanna kuvailee johtamaansa kuntaa pieneksi, sisukkaaksi ja yhteisölliseksi sydänmaaksi, jossa on ymmärretty yhteistyön mahdollisuudet elinvoiman säilyttämiseksi. Vesanto on mukana kuuden kunnan yhteisessä elinkeinoyhtiössä, jossa toisena vahvana osa-alueena on kunta- ja aluekehittäminen.

– Lisäksi vuonna 2020 käynnistyy kolmen kunnan yhteinen teknisen toimen palveluyhtiö Viisarit. Sillä turvaamme laadukkaat teknisen toimen palvelut kuntalaisille ja luomme kiinnostavan ja motivoivan työympäristön, jottei työvoimapula pääse kiihtymään.

– Katse on siis vahvasti tulevaisuudessa. Kunta pyrkii reagoinnista ennakointiin, tulevaisuuden kuvan rakentamiseen ja määrittelyyn itse. Tähän päästään, kun kokeillaan rohkeasti ja tehdään systemaattista tulevaisuuden suunnittelua jatkuvasti, Sanna toteaa.

Kiikarissa kotiseutu

Sanna seuraa uutisten kautta tiiviisti myös kotiseutunsa kuntien, Pellon ja Ylitornion, asioita.

– Meän Tornionlaakso tulee luettua tarkasti, miehen isä on sen meille tilannut. Samat asiathan meillä kuntatasolla mietityttävät.

– Pelloa olen seurannut mielenkiinnolla elinvoimatyön osalta. Olen tykännyt esimerkiksi siitä, miten siellä on järjestetty tulevaisuuspajoja, joihin on kutsuttu kuntalaisia mukaan ja tuotu osallisuuden näkökulmaa esille.

– Ylitorniolla on uskallettu tehdä investointeja ja tuntuu olevan luotto tulevaisuuteen. Rakennetaan uutta koulua ja teollisuushallejakin, se on tosi hyvä asia.

Sanna näkee kuitenkin, että kunnilla olisi enemmän yhdessä tekemisen paikkoja tulevaisuuden suhteen.

– Yhdessä tekeminen on ainut keino lähteä kuntarakennetta muuttamaan. Meillä kenelläkään ei ole oikein varaa jättää sitä korttia käyttämättä, Sanna sanoo.

Ylitornion yrityskanta on Sannan mielestä monipuolinen, ja yritysneuvontakin vaikuttaa toimivan hyvin.

– Se pitää kuntaa elävänä ja antaa mahdollisuuksia.

Lapsiperheiden houkuttelusta

Vesannon kunnan, samoin kuin lähestulkoon jokaisen pienen kunnan ongelmana, on väestön ikärakenteen vinoutuminen. Eläkeläisten määrä lisääntyy, lasten määrä vähenee.

– Lapsiperheitähän me jokainen kunta yritetään houkutella kaikilla keinoilla...

”Haulikolla ampuminen” ei Sannan mielestä markkinoinnissa auta, vaan kohteina tulevat olla ne, joiden juuret ovat kunnassa ja heitä tulee tavata henkilökohtaisesti.

– Meidän tulee muistaa pitää kiinni niistä, joilla on juuret kunnassa, mutta meidän tulee muistaa myös heidän puolisonsa. Koko perheen muutto uudelle paikkakunnalle vaatii hieman kypsyttelyä ja muuton esteitä tulee madaltaa.

– Samalla kun rummutetaan työpaikoista, olisi kerrottava niin sanotun paikasta riippumattoman työn mahdollisuuksista kunnassa sekä toimialoista, joilla kunnassa tarvitaan lisää yrittäjiä. Kuntien henkilöstö eläköityy vauhdilla, mihin tulisi reagoida ja markkinoida paikkoja jo hyvissä ajoin.

Vinkit kotikuntaan

Vesannon kunnanjohtajan vinkit kotiseudun kuntapäättäjille ja kuntalaisille kuuluvat seuraavasti: Pitää uskoa omaan tekemiseen ja tehdä rohkeasti omalla tavalla. Se kantaa pitkälle. Toisten perässä peesaaminen ei juurikaan kanna.

– Täällä jonkin verran osataankin röyhistää rintaa ja olla ylpeitä tekemisistään, mutta ei tarpeeksi. Onnistumisia pitäisi tuoda aktiivisemmin esille ja luoda niiden kautta sitä yhteishenkeä ja myönteistä imagokuvaa, jolla kunnan veto- ja pitovoima taataan.

– Me itse päätämme sen, miltä meidän kuntamme tulevaisuudessa näyttää. Meillä ne avaimet on. Jos alamme liikaa uskoa niihin tarinoihin, joita meille myydään, ne ruokkivat negatiivisuuden kehää ja sen kehän katkaiseminen on iso haaste. Mutta kun saamme tarpeeksi monta ihmistä olemaan vastavoimana niille puheille, sillä on mahdollisuus kierähtää oikeille raiteille, Sanna Kauvosaari vakuuttaa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy