• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Kari Kaulanen

Tapani Kangas ja Ekku ottavat rennosti.

LEMPEÄ – Havaijin bichon Ekku ryntää vastaan ärhäkästi haukkuen, mutta häntä heiluen sen merkiksi, että tervehtimään tässä vain tullaan. Tapani Kangas kertoo, että Ekku on hänen puolisonsa koira, mutta viettää päivät hänen kanssaan. Tapani on sairaseläkkeellä, hoitaa kotia ja koiraa ja laittaa ruuan valmiiksi, kun puoliso Eija tulee töistä.

Kankaiden talo sijaitsee Lempeässä lähellä koulua. Tontti rajautuu Väylään. Rannassa on itse tehty laavu, jolla istuskellen on mukava seurata virranjuoksua. Ylempänä on Tapanin sinnipirtiksi nimittämä rakennus, jossa hän aikansa kuluksi tekee erilaisia puutöitä, ja onpa siellä syntynyt harrastusmielessä pari venettäkin.

Ranta-alueella on myös ruokintapaikka kauriille.

Tapani ja Eija Kangas ostivat talon ja muuttivat siihen kesällä 2010.

Kokeilujen jälkeen kodinkoneasentajaksi

Tapani Kankaan lapsuuskoti on Lampsijärvellä. Hän syntyi vuonna 1955 nelipäisen sisarussarjan toiseksi nuorimpana ja ainoana poikana.

Vaikka Lampsijärvelläkin oli siihen aikaan paljon lapsia, Tapanin kanssa kansakoulun kuudennella luokalla oli hänen lisäkseen vain serkkutyttö. Tapani ajoi polkupyörälllä pääsykokeisiin ja pääsi keskikouluun 13-vuotiaana.

– Siitä lähtien mie olen ollu joka paikassa vanhin. Toivottavasti kuollessaki, hän velmuilee.

Armeijan hän sentään kävi normaalissa iässä vuosina 1974–1975 Sodankylän kranaatinheitinkomppaniassa

Armeijan jälkeen hän kokeili rakennustöitä Torniossa, mutta ei viihtynyt kaupungissa. Metsurina hän oli vajaan vuoden.

– Palsta jäi kesken, ko mie pääsin Nordiin kylmäkoneasentajakouhluun.

Sen jälkeen oli vuorossa vuoden pituinen kodinkoneasentajakoulutus Joensuussa.

Talonmiehestä yrittäjäksi

Ensimmäinen alan työpaikka löytyi Rovaniemeltä Huolto Viinikat -nimisessä yrityksessä. Yrityksellä oli Lapin ainoa laitoskonehuolto. Se tiesi sitä, että työmatkat suuntautuivat eri puolille lääniä, joka tulikin sitä kautta varsin tutuksi. Samalla kehittyi tietenkin ammattitaito.

Sitten Tapani huomasi, että Kotivainiolle haettiin talonmiestä. Hän sai paikan, jossa viihtyi noin kaksi ja puoli vuotta.

Hän sopi isännöitsijän kanssa, että sai ilta viiden jälkeen tehdä huoltotöitä, tällä kertaa jo omaan piikkiin. Ford Transitilla tehdyt keikkamatkat saattoivat suuntautua aina Enontekiölle asti. Se kävi ajan mittaan raskaaksi, vaikka mies vielä nuori olikin.

Niinpä Tapani kävi Joensuussa tenttimässä tarvittavat asentajaluvat ja perusti vuonna 1979 oman yrityksen, Länsirajan Kodinkonehuolto Ky:n.

Pellon kautta kotikylään

Tapani Kangas oli jo vuonna 1975 tutustunut Eija Syväjärveen, missäpä muualla kuin Lohijärven Kuohulla. Vuonna 1981 he menivät naimisiin ja samana vuonna syntyi esikoispoika.

Tapani oli siihen asti asunut Lampsijärvellä, mutta nyt perhe muutti Pellon Juusonkankaalta ostettuun omakotitaloon. Sen autotalliin sijoittuivat Tapanin yrityksen huoltotilat, vaikka pääosa työstä tehtiin edelleen asiakkaan luona.

Tapanin isä kuoli vuonna 1984.

– Seuraavana syksynä mulle tuli jostaki semmonen ajatus, että lähtiskö kotitilale ja alkas maatalousyrittäjäksi, Tapani kertoo.

Ajatus oli niin voimakas, että se oli toteutettava. Tapani teki vuokrasopimuksia viljelymaista, ja kun peltoa oli kasassa 24 hehtaaria, hän uskoi sen riittävän.

Vuonna 1986 nelihenkiseksi kasvanut Kankaan perhe muutti aluksi Tapanin kotitalon yläkertaan.

Yrityksensä Tapani myi Pauli Härköselle.

Uuteen kotiin

Lampsijärven kyläyhdistys oli luvannut ostaa tontin kylään muuttaville. Näin Kankaatkin saivat oman, 3 000 neliön tontin, jonka kylkeen ostivat vielä itse hieman lisää. Tontille rakennettuun omakotitaloon he muuttivat itsenäisyyspäivänä vuonna 1986.

Lapsuuskodin navetta sai vastaanottaa ensimmäiset sonnimullikat, noin 20 päätä. Seuraavana vuonna omalle tontille valmistuneessa navetassa oli kasvatuspaikka jo 60 mullikalle. Eläimet myytiin suoraan Lihakunnalle.

Näin jatkui useita vuosia, kunnes Suomi alkoi neuvotella EU-jäsenyydestä. Tapani oli hereillä. Hän kertoo olleensa aina matemaattisesti lahjakas. Nyt siitä oli jälleen hyötyä, kun hän alkoi laskea, mikä kannattaa ja mikä ei.

Teurastamo Lampsijärvelle

Lopputulos oli, että joko sonnimäärä on tuplattava tai on keksittävä jotain muuta. Hän päätyi jälkimmäiseen ja lähti Hämeenlinnaan lihanleikkaajakurssille tarkoituksenaan perustaa teurastamo.

Sen hän myös teki ottamalla käyttöön puolet noin 200 neliön traktorihallista. Kyseessä oli ensimmäinen lappilainen tilateurastamo.

Vuonna 2002 Suomessa löytyi yksi hullunlehmäntauti-tapaus. Sen seurauksena alettiin vaatia, että pienillä tilateurastamoilla on oltava samat säännöt kuin isoilla terustamoilla. Muun muassa riskiosia, kuten pääkallo ja selkäranka, vaadittiin eriteltäviksi ja säilytettäviksi omassa astiassaan. Sen jälkeen ne olisi toimitettava Etelä-Suomeen tuhottaviksi.

Vaatimukset saivat Tapanin tarttumaan jälleen laskukoneeseen, minkä jälkeen hän lopetti teurastamon vuonna 2002. Osasyynä oli se, että hänen selkänsä ei enää tahtonut kestää työn asettamia vaatimuksia.

Tonnin paketti

Tuotekehitys on oleellinen osa yrittämistä. Niin myös teurastamoalalla. Tapani Kankaan tärkein tuote hänen teurastamoyrittäjän urallaan oli Tonnin paketti.

Se sisälsi yhteensä seitsemän kiloa paistia, kaksi kiloa lapaa, kolme kiloa keittolihaa, kymmenen kiloa jauhelihaa, puoli kiloa jauhettua maksaa sekä litra verta.

– Sisäfile oli ainoa osa, joka ei kuulunu pakethiin, Tapani tarkentaa.

Tonni tuli tietenkin siitä, että paketin hinta oli 1000 markkaa.

Tuote teki kauppansa. Ostajat olivat yksityisiä ihmisiä pääasiassa kauempaa kuin lähiympäristöstä, mikä saa Tapanin sanomaan:

– Se oli hyvin tyypilistä paikalisen yrittäjän tukemista.

Paras asiakas osti lähipiirilleen enimmillää 15 pakettia kerralla.

Kaikki paketit tehtiin tilauksesta eli varastossa lihaa ei ollut.

Uudelleen koulunpenkille
Kun yritystoiminta loppui, Tapani Kangas kouluttautui Hirvaalla metsätyökoneenkuljettajaksi. Jo ensimmäisessä työpaikassa tuli selväksi, että hänen selkänsä ei kestänyt motokuskin ammattia.

Tapani kertoo joutuneensa panemaan kovan kovaa vastaan, jotta sai terveyskeskuksesta lähetteen magneettikuvaukseen. Siinä selvisi, että selässä olevaa vikaa ei pystytä parantamaan.

Oltuaan vuoden sairaslomalla hän aloitti nelivuotisen opiskelun tavoitteenaan agrologin ammatti. Vakuutusyhtiö kustansi opiskelun, joka tapahtui Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.

Hän valmistui vuonna 2012, mutta hyvistä papereista ja lukuisista työhakemuksista huolimatta ei ole tehnyt päivääkään koulutusta vastaavaa työtä.

– Ei 57-vuotiasta kukhaan ota töihin, hän sanoo.

Opiskeluaikaa hän kuitenkin pitää tärkeänä vaiheena elämässään, vaikka nuorimmat opiskelukaverit olivat syntyneet lähes 40 vuotta myöhemmin kuin hän. Tai ehkä juuri siksi.

Koska työpaikkaa ei löytynyt, oli edessä uusi sairasloma. Vihdoin, vuoden 2015 lopulla, hän jäi sairaseläkkeelle.

Monenlaisia harrastuksia

Tapani kertoon olleensa innokas metsästäjä nuoruudesta saakka. Hän kuuluu viime elokuussa 50 vuotta täyttäneeseen Metsästysseura Kiukaaseen. Se taas on tuonut mukanaan luottamustoimia aina riistanhoityhdistyksen toiminnanohjaajan pestiä myöten.

Myös kalastus on mieluisa harrastus, asuuhan mies lohijoen rannassa. Tosin hän kertoo, että ei enää kovin ahkerasti Väylällä souda, koska se on parhaana aikana täynnä veneitä.

– Yksi päivä viikossa voitaisiin pitää vapaana turisteista ja pyhittää paikallisille, Tapani sanoo mielipiteenään.

Myös hirvikoiraharrastus on kuljettanut miestä eri puolilla Suomea. Sen seurauksena palkintokaapissa onkin melkoinen rivi hirvenhaukkukokeista saatuja kiiltäviä pokaaleja.

Ruuanlaittoa hän taas opetteli teurastamoaikanaan ja kehitti muun muassa oman marinadin. Lihan lisäksi hän käyttää ruuanlaitossa paljon kalaa.

Jousiammunta vei mukanaan

Veli-Pekka Korteniemellä oli vanha taljajousi, joka sytytti Tapanissa kipinän. Hän tilasi itselleen jousen ja viikon verran opetteli sisällä ampumistekniikkaa youtuben ohjeiden kahden peilin avulla.

Ensimmäisen nuolen hän ampui portailta autotallin laidalla olevaan styrox-pakettiin kiinnitettyyn pilkkaan. Nuoli meni riittävän lähelle innostaakseen miestä jatkamaan harrastusta.

Hän kävi Rovaniemellä ampumassa Lapin Jousen porukan kanssa. Siellä hän tutustui Mauri Åhmaniin, joka oli valmis tulemaan Pelloon tutustuttamaan tähtäinjousen saloihin.

Tapani kysyi Pekka Salmiselta, saadaanko Rohkihalliin kolme vuoroa viikossa, jos seura nousee pystyyn. Vastaus oli myönteinen.

Kaupan seinässä ja lehdessä olleet ilmoitukset houkuttelivat viitisenkymmentä henkeä tutustumaan lajiin.

Viikkoa myöhemmin kunnanvirastolla perustettiin Länsirajan Jousiampujat ry, jonka puheenjohtajaksi Tapani Kangas itseoikeutetusti valittiin.

Sen jälkeen seuran toiminta on edennyt vauhdilla, kuten viime viikon lehdessä kerroimme.

Lauantaina 17.2. pidetyssä seuran viisivuotisjuhlakilpailussa Tapanille luovutettiin seuran viiri numero yksi. Se on palkintokaapissa näkyvällä paikalla erikokoisten pokaalien ja muiden palkintojen sekä kolmen jousiammuntakilpailuista saadun mitalin joukossa.

Paikallisuutisia

Ansiomerkein palkitut: Marja Pantzare, Seija Kangas, Juhani Kauvosaari, Bertta Kallijärvi, Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman.

YLITORNIO – Ylitornion Kuuloyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa kunnan tervehdyksen tuonut ...

Yhteispotretissa kunnanjohtaja Tapani Melaluoto, yrittäjäyhdistyksen sihteeri Pekka Lovikka, Jouko ja Vuokko Vakkuri, Reeta Laitinen (takana), yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Heinonen sekä Jakob ja Josef Vakkuri.

YLITORN...

TORNIONLAAKSO – Tornio-Muoniojokiseura on antanut lausunnot kahdesta tärkestä asiasta.

Maa- ja metsätalousministeriölle osoitetussa lausunnossa kalastuslain muuttamisesta todetaan, että voimassa olevan lain valuviat tulisi korjata.

Jokiseura pitää lain määritelmää kalakannasta harhaanjohtavana ja ...

Kokouksen aluksi jaettiin muutama muistaminen. Juha Sipilä kiinnittää ansiomerkin keminmaalaisen Reetta Willigin rintaan.

YLITORNIO – Ylitorniolainen Tanja Joona valittiin odotetusti Keskustan Peräpohjolan pii...

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?