• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Selmasisko Matti kokee saaneensa halunsa vaikuttaa ja kantaa vastuuta kotikasvatuksestaan.

TURTOLA – Matin perheessä puhutaan usein yhteiskunnallisista asioista, myös pääsiäisaterialla. Selmasiskoa on kannustettu ja tuettu rohkeasti valitsemaan oma tiensä. Partiolaisena ja partionohjaajana saatu kokemus on antanut hänelle lisäeväitä ottaa ja kantaa vastuuta. Perheen maatila on työllistänyt nuorta naista lapsuusvuosista alkaen.

– Kaikkia maatilan töitä olen tehnyt. Ei ole tarvinnut kesätöitä hakea.

Selmasisko oli yhdeksän kuukauden ikäinen WTC-iskujen tapahtuessa. Se oli päivä, jolloin koko maailma pysähtyi. Hänen ikäistensä elämässä terrorismi nykymuodossaan on ollut ”aina” olemassa, samoin kuin internet ja älypuhelimet.

Halu vaikuttaa

Selmasisko aloitti partion kahdeksanvuotiaana. Nyt hän vetää lippukunta Pellon Pailakoiden Kattikoplaa.

– Mie olen henkheen ja verheen partiolainen. Sieltä olen saanut ymmärrystä, miten erilailla ihmiset katsovat maailmaa.

Häntä kiehtoo nähdä, kuinka monia näkökulmia asioihin on. Erilaisuus ei pelota.

– Jos näkemykset eivät eroa, asiat eivät kehittyisi. Näin omaakin mielipidettä pystyy kehittämään.

Partioliike määrittelee tavoitteekseen ”kasvattaa persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä”.

– Partiossa on hyvä, ettei iällä ole merkitystä, vaan innostuneisuudella ja halulla kantaa vastuuta.

Nuorisovaltuustoon ja nuorisopolitiikkaan

– Minulla on ollut vasta lyhyt aika yrittää vaikuttaa asioihin. Vähän aikaa sitten Suomessa elettiin aivan erilaista elämää kuin omana elinaikanani.

Selmasisko korostaa, että jokainen voi löytää oman tapansa vaikuttaa. Se ei katso ikää.

Hänen tämänhetkinen tapansa on toimia aktiivisesti Pellon nuorisovaltuuston puheenjohtajana sekä Lapin Kokoomusnuorten hallituksen jäsenenä.

– Nuorilla on sanottavaa ja mielipiteitä, mutta he eivät välttämättä halua toimia.

Nuorisovaltuuston kautta nuorten on määrä saada äänensä paremmin kuuluviin myös kunnallisessa päätöksenteossa.

– Minulla on toive, että nuorisovaltuusto olisi mukana päätöksenteossa. Se ei ole vielä aivan noin, mutta on kehittymässä siihen suuntaan.

Kokoomusnuorista hän on ilokseen löytänyt samanhenkisiä nuoria.

– Heitä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, ja he haluavat vaikuttaa.

Nuoret ovat myös läheissä vuorovaikutuksessa pääpuolueensa kanssa.

– Minua yllätti, kuinka paljon nuorten liitolla on mahdollisuuksia vaikuttaa puolueeseenkin. Ja ovathan kokoomuspoliitikot olleet itsekin aikoinaan nuorisojärjestössä.

Ilmastonmuutos läsnä

Selmasiskon mukaan nuoret eroavat vanhemmista siinä, etteivät he kyseenalaista ilmastonmuutosta. Nuorille se on tosiasia.

– Jo alakoulussa on pitänyt osata selittää kasvihuone-ilmiötä, ja mitä siitä seuraa.

Hän ottaa ilmastokiistelyn vertailukohdaksi tupakkateollisuuden ja näkee siinä samanlaisia piirteitä kuin vuosikymmeniä sitten tupakan vahingollisuudesta kiisteltäessä.

– Ilmastokeskustelussa on samanlaista efektiä kuin tupakkakeskustelussa. Vasta-argumentit huononevat.

Selmasisko kokee, ettei syyttely auta.

– Kaikki me ollaan samassa liemessä. On turha selvittää, kuka on syönyt viimeisen karkin pussista.

Hän kuitenkin näkee meillä olevan niin hyvän elintason, että ylipäänsä pystymme miettimään ilmastoa ja tekemään jotain sen eteen. Rikkaiden länsimaiden ihmisillä on siis erityinen vastuu tehdä voitavansa yhteisen planeettamme eteen.

Oma vastuumme

Selmasiskon mielestä suomalaisilla on maailman parhaat mahdollisuudet olla onnellisia. Siinä olemme hyvin etuoikeutettuja.

– Elämme tietynlaisessa norsunluutornissa, kaukana elämän suurista epäkohdista.

Silti meilläkin on tehtävä työtä paremman yhteiskunnan eteen. Hän korostaa, että jokaisella on varmasti oma paras tapansa toimia tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Joillekin sopii lähteä barrikadeille, joku toinen voi valita toisen tavan.

– Muutos lähtee itsestä. Helpoin on vaikuttaa siihen, mitä ite tekkee. Sitten vasta voi vaikuttaa muihin.

Ympäristön kestävyys asettautuu toistaiseksi vaakakuppiin työllisyyden ja talouden vastapainoksi.

– Talouskasvu vaatii ostamista. Korjaaminen ja kierrätys eivät välttämättä olisikaan taloudelle parasta, koska kysyntä loppuu. Toisaalta luonnonvarat eivät riitä loputtomiin.

Selmasisko pohtii, pitääkö tähän ristiriitaan etsiä oikeaa vastausta tai onko sitä edes löydettävissä.

– Riippuu linjaeroista eli millä tavoin toimimalla pääsisimme parhaaseen lopputulokseen.

Kohtuus kaikessa

Selmasisko pitää luonnonsuojelua tärkeänä, muttei halua viedä sitä äärimmilleen.

– Kohtuus kaikessa.

Suomen vastuun hän näkee muun muassa tavassamme hoitaa metsiä ja pitää yllä sekä kasvattaa metsiämme hiilinieluina.

– Meillä on pitkät perinteet metsienhoidossa. Suomen voimavara on hyvinhoidetut metsät. Silläkin rahalla suojellaan luontoa. On kuunneltava niitä, jotka tuntevat metsät.

Kaivoshankkeet herättävät Lapissa paljon polemiikkia. Selmasisko pitää kuitenkin tärkeänä, että elämisen edellytykset säilyvät täälläkin.

– Paikalliset tarvitsevat työpaikkoja. Pitäisi miettiä, mitkä asiat kuuluvat kaikille, mitkä vain paikallisille. Joskus tuntuu, että hitsi, he kommentoivat meidän asioita. Me tarvitaan töitä ja autoja, että pystytään elämään täällä.

Samalla vertauksella hän ymmärtää Amazonin sademetsien polttamista ja raivaamista viljelyskäyttöön, vaikkei sitä itse täysin hyväksykään.

– Ihmiset saavat soijanviljelystä rahaa jokapäiväiseen elämäänsä. Pitäs asettua toisten ihmisten saappaisiin.

Medialukutaito kansalaistaidoksi

Maapallo on kutistunut nopean tiedonvälityksen kautta kuin entisajan kyläksi, jossa asukkaat olivat hyvin perillä toistensa asioista. Haasteeksi on muodostunut löytää tosiasioihin perustuvaa tietoa nettivaikuttamisen ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon joukosta.

Selmasisko luottaa kotimaiseen tiedonvälitykseen.

– Meillä mediaan voi luottaa. Takana ei ole niin hirveästi raha, vaan oikean tiedon levittäminen. Täällä on pyrkimys puolueettoman tiedon välitykseen.

Hän seuraa suurimpia kotimaisia uutiskanavia kuten YLE:n, MTV:n, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden, Lapin Kansan sekä molempien iltapäivälehtien uutissivustoja.

Uutisvirtaa seuratessa hän on kiinnittänyt huomioita sivustojen taustoihin.

– Huomaan, mikä on jokaisen oma kupla. Lukijan olisi ymmärrettävä konteksti, mistä näkökulmasta uutinen on laadittu. Onko se Helsingin Kalliosta vai Pellon Turtolasta, perspektiivi on niin eri.

Suurimpana uhkana hän pitää Yhdysvaltain nykyisen presidentin Donald Trumpin vaikutusvaltaa.

– Mitä kaikkea hän pystyykään sanomaan ja tekemään! Ei ole uskottavaa, kun hän twiittailee mitä tahansa.

Teknologia, koulutus ja tiede

Koulutus on Selmasiskon mielestä tie siihen, että ihmiset voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. Hän peräänkuuluttaa kriittistä ajattelua ja sen opettamista myös ammattikoulussa. Lukiosta hän kokee saaneensa siihen työkaluja.

– Me tarvitsemme enemmän ja enemmän yleissivistystä ja historian tuntemusta. Historia toistaa itseään. Ihminen tekee nykyään harvoja asioita ensimmäistä kertaa.

Hänelle on ollut alusta alkaen selvää, että hän menee lukioon ja hankkii korkeakoulututkinnon.

– Se vastaa omaa tiedonjanoa ja antaa asiantuntijuutta.

Koulutuksen ohella teknologian kehittyminen mahdollistaa ongelmien ratkaisun. Mikäli hän olisi kansanedustaja, hän panostaisi nimenomaan ympäristöä vähemmän kuormittavaan teknologiaan.

– Minulla on kova luotto teknologian kehitykseen. Se pelastaa meidät tästä.

Painavia arvoja

Selmasiskolle ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset ovat elämää ohjaavia, keskeisiä periaatteita.

Tasa-arvoksi hän ymmärtää kaikille ihmisille suodut mahdollisimman hyvät lähtökohtat ja yhtäläiset oikeudet elää riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä ryhmästä tai sosioekonomisesta asemasta.

Suomessa muutamat opiskelualat ovat edelleen varsin sukupuolittuneet. Karrikoidusti, tytöt lähtevät hoitoalalle ja pojat tekniikan pariin. Tätä on pyritty ratkaisemaan houkuttelemalla Girls in teck ja Boys in Care -tapahtumilla nuoria miettimään perinteisestä poikkeavaa alavalintaa.

– Minusta yhden sukupuolen suosiminen ei kuitenkaan edistä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Sähköistä viihdettä

Nykynuoret ovat tiedostavampia, sanavalmiimpia, jopa raittiimpiakin kuin aikaisemmat sukupolvet. Onneksi he kaiken ilmasto- ja muun synkeän tiedonvälityksen keskellä ovat edelleen myös huolettomia nuoria.

Selmasisko käyttää aikaa netissä ”kuluttamalla viihdettä”. Hän nauraakin, että antiikin ”leipää ja sirkushuveja” täyttävät tehtävänsä tänäkin päivänä.

Facebookin algoritmit tarjoavat hänelle sivuja nuorista, ilmastosta, Greta Thunbergistä, partiosta ja sekä lappilaisten Kokoomuksen ja Keskustan poliitikoista. Instagramia hän pitää alustana, missä voi toteuttaa itseään. Sillä alustalla hän seuraa pääasiassa luontopainotteisia postauksia ja meemejä.

Varsinaista viihdettä hän katsoo Youtubesta ja suoratoistopalveluista. YLE Areenalta maistuvat rikos- ja sairaalasarjat. Television puolella hän kuten monet muutkin ikäisensä pysyttelevät ajan tasalla, mitä muutamissa tosi-tv-sarjoissa tapahtuu. Myös tv-dokumentit, Pitääkö olla huolissaan? ja Sohvaperunat ovat ohjelmia, joita hän seuraa.

Toiveikkaana tulevaisuuteen

Selmasisko katsoo myötämielisesti tulevaisuuteen huolimatta siihen ladatuista uhkakuvista.

– Olen toiveikas. Jos toivoa ei olisi, mitään ei kannattaisi enää tehdä. On valettava uskoa siihen, että voimme vaikuttaa.

Hän nostaa kannustaviksi esimerkeiksi muun muassa Mahatma Gandhin, Nelson Mandelan ja Greta Thunbergin.

Hän aloitti ylioppilaskirjoitukset viime keväänä. Tämän syksyn kirjoitukset ovat vielä meneillään. Ensi keväänä iso urakka on ohitse, ja maailma auki.

– Haluan nähdä maailmaa ja saada perspektiiviä. Pitää käydä kaukana, että voi nähdä lähelle.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy