• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

ROVANIEMI – Iloisuus ja helposti lähestyttävyys liitetään mielellään jokivarren ihmisiin. Pellolaislähtöiset Antti ja Johanna (o.s. Koskenniemi) Syväjärvi ovat siinäkin suhteessa aitoja jokivarren kasvatteja. Pariskunta korostaa perheen ja läheisten merkitystä oman elämänsä tukipylväinä. He ovat tiimi.

– Johanna on nyt se lähipiiri. Hän kannustaa ja vahvistaa ajatuksiani. Näitä hommia ei tehdä yksin, Antti kiittää.

Hän alkaa johtaa Lapin yliopistoa vuoden alusta ensimmäisenä lappilaislähtöisenä rehtorina.

Tuen antaminen on molemminpuolista. Johannan erikoistuessa silmälääkäriksi Oulussa Antilla oli perheen vetovastuu. Pariskunnalla on kaksi lasta, 17-vuotias Alisa ja 13-vuotias Alvar.

– Ei tulisi mitään, jos perhe ei tukisi ja ymmärtäisi.

Tiede vietteli

Antilla on takanaan pitkä akateeminen ura niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Hän väitteli tohtoriksi Cardiffin yliopistossa Iso-Britanniassa vuonna 1998 pääaineenaan psykologia. Hän tutki, miten ihminen käsittelee tietoa.

Toinen väitöskirja syntyi kuin varkain. Sen hän teki Lapin yliopistoon vuonna 2005 hallintotieteiden alalta organisaatioiden johtamisesta.

Työuraan kuuluu vuosien opetus- ja tutkimustyö Astonin ja Cardiffin yliopistoissa Iso-Britanniassa. Hän vietti 1990-luvun ulkomailla tutkimus- ja opetustehtävissä. Suomeen pariskunta palasi vuosituhannen vaihteessa.

Antti työskentelee tällä hetkellä hallintotieteen ja erityisesti tieto- ja henkilöstöhallinnon professorina ja yliopiston tiedevararehtorina. Hänen ansionsa rehtorin pestiin olivat niin ylivoimaiset, että yliopiston hallitus aikaisti valintaa syksystä alkukesään.

Luovaa ajattelua ja jalkapalloa

Antin lapsuuden perheessä vanhemmat kannustivat molempia poikiaan kouluttautumaan.

– Erityisesti äiti kannusti meitä. Hän oli varmaan kasvanut tärkeään perheenäidin rooliin, mutta kyllä hänellä kyti ajatus kouluttautumisen merkityksestä.

Antin peruskouluvuodet menivät laulellen. Jalkapallo kiinnosti enemmän kuin lukeminen.

– Silloinen järjestelmä ei suosinut luovaa ajattelua. Parhaiten menestyivät he, jotka toimivat kiltisti systeemin mukaisesti.

Yksi opettaja on jäänyt Antilla mieleen kouluvuosiltaan. Juhani Korteniemellä oli kannustava ote oppilaitaan kohtaan.

– Hän oli inhimillinen, määrätietoinen, jopa isällinen. Hän kuunteli oppilaita herkällä korvalla sorvaamatta meitä muottiin.

Antti on huomannut omanneensa tietämättään yliopisto-opiskelijan logiikan jo varhaisina kouluvuosinaan. Ongelmanratkaisukyky ja luovuus ovat oleellinen osa tutkivaa persoonaa.

Kolmen kiven tukijalka

Tutkijan ammatti on välillä salapoliisin työtä. Tutkija kulkee kuin suurennuslasin kanssa havainnoiden maailmaa, sen ilmiöitä ja niiden syitä. Yhdistämällä vanhaa tietoa uuteen hän pyrkii antamaan löydöilleen selityksiä – ja tulee samalla hommanneeksi uuden tutkimuskohteenkin.

Tutkijan ura rakentuu Antin mielestä kolmen tuen varaan.

Ensimmäinen niistä on oma kipinä, tiedonjano ja uteliaisuus.

– Luota omiin kunniakkaisiin pyrkimyksiisi ja usko itseesi! Mene oman kipinän voimalla!

Oman tieteellisen ajattelun ja ymmärryksen luominen on työtä. Työntekoa ei saa pelätä, eikä työtunteja lasketa. Usein työ ja vapaa-aika menevät limittäin. Mielenkiintoisista teemoista ei pääse lomallakaan eroon. Tutkijuus on asenne elämää kohtaan.

– Asiat tulevat harvoin ilmaiseksi. Aina ne eivät edes liity omiin mielenkiinnon kohteisiin, mutta ne kehittävät ihmistä. Aivot ovat kuin muovailuvahaa, Antti kannustaa nuoria.

Toinen tukipylväs on lähiympäristön ja perheen tuki. Nuoruudessa tuki tulee usein lähiperheeltä, myöhemmin parisuhteesta ja omalta perheeltä. Yleensä oman tutkimusalan kollegat ovat myös kannatteleva tukiverkko.

Kolmas kannattelija tutkijan uralle on koulujärjestelmä. Sivistysyhteiskunta korreloi siihen satsatun panostuksen kanssa.

Antti on pannut merkille, että hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään automaattina. Sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen laitettuja panostuksia ei kaikilta osin arvosteta.

– Suomalainen hyvinvointi rakennettiin 60–70 vuodessa. Euroopassa se kesti satoja vuosia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hienous on siinä, että se antaa kaikille mahdollisuuden, hän korostaa.

Tiede ulos kammiostaan

Yliopistolaitoksella on Suomessakin monivuosisatainen historia. Sen tehtävä on harjoittaa korkeinta opetusta, joka perustuu tutkittuun tietoon.

Suomen yliopistolaitos työllistää likimain 28 000 henkeä. Heistä alle 70 prosenttia toimii opetus- tai tutkimustehtävissä. Mielikuva pölyttyneeseen tutkijankammariinsa linnoittautuneesta nörtistä ei vastaa nykypäivän todellisuutta. Pelkästään yliopistolain muutos haastaa vahvasti yliopistot ja tutkijat tekemään yhteistyötä, ”seurustelemaan” yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Yliopistotutkimukselta edellytetään vaikuttavuutta yhteiskuntaan. Lääketieteessä ja tekniikassa se voi olla nähtävissä helpommin tai nopeammin.

– Teologian ja filosofian tutkimuksen rahoituksen ja yhteiskunnallisen yhteistyön mahdollisuudet eivät aina ole niin ilmeiset.

Suomessa ja sivistyneissä länsimaissa on kuitenkin halu pitäytyä tällaistenkin tutkimusalojen rahoituksessa. Maailmalla on nähtävissä sekin, että yliopistotutkimuksessa panostetaan aloille, joilla liikkuu iso raha.

– Joskus voi olla aate vastaan eurot, Antti pohtii.

Yliopisto seutukunnan ”substralia”

Yliopistot voivat vaikuttaa etäisiltä ja suorastaan elitistisiltä laitoksilta, joiden toiminta ei juurikaan kosketa kansalaisten arkea. Antti painottaa kuitenkin yliopiston roolia alueensa elinvoiman vahvistajana.

– Yliopisto ei ole kuin lauantaina jätettävä pitkäveto, jonka tuloksen näkee heti.

Se lisää alueelleen elinvoimatekijöitä, mutta sen hedelmät näkyvät viiveellä.

– Yliopisto tekee työtä omalla tavallaan tieteen, taiteen ja sivistyksen kautta. Se luo potentiaalia ja elinvoimaisuutta koko pohjoiseen Suomeen ja Eurooppaan.

Takavuosina joidenkin pienten yliopistojen olemassaolo kyseenalaistettiin.

– Yliopiston huippuus ja laatu eivät tule sen koosta tai sijainnista, vaan tekemisestä.

Nykyään yliopistot profiloituvat omille vahvuusalueilleen. Lappi panostaa erityisesti arktiseen ja pohjoiseen ulottuvuuteen läpileikkaavana teemana.

Tutkimus arjen palveluksessa

Hyvänä esimerkkinä lappilaisen yliopistotutkimuksen hyödyntämisessä matkailusektorilla on ekologisemman, vastuullisen matkailun tutkimus. Tällä hetkellä eko- ja lähimatkailu ovat suuren kiinnostuksen kohteina.

– Se on hyödynnettävissä matkailubusineksessä.

Eri toimijat voivat hyödyntää ja soveltaa yliopiston tuottamaa tietoa omiin tarpeisiinsa.

– Kunnassa tai yrityksessä pitäisi aina olla joku, joka vastaa kehittämisestä, aistii hiljaisten tietojen virtoja, verkostoituu ja levittää tietoa verkoston sisällä.

Totuuden jäljillä

Kysymykseen tieteen syvimmästä olemuksesta on vaikea vastata.

– Voiko sitä edes sanoa?

Antti hahmottaa sen maanpäälliseksi totuuden etsinnäksi. Tieto kulkee totuuden perässä sitä lopullisesti ehkä koskaan saavuttamatta. Se ei myöskään pysty antamaan vastausta kaikkiin kysymyksiin.

– Tiede pyrkii selittämään totuutta ihmisjärjen kautta.

Tieteen perusolemukseen kuuluvat ristiriidat ja erilaiset väitteet totuudesta. Tiedeyhteisöt testaavat ja kyseenalaistavat väitteitä totuudesta, muuttavat tai kumoavat niitä uudella tiedolla, rämpivät välillä soisessa maastossa kohti pitävämpää pohjaa.

Tiede ei ole täysin arvovapaata. Sen tekemisen taustalla voi olla erilaisia aate- ja intressikonflikteja, jotka määrittävät tutkittavia teemoja ja valittuja näkökulmia.

– On erilaisia pyrkimyksiä, mistä käsin asiaa katsotaan. Esimerkiksi poliittiset aatteet voivat joskus vaikuttaa taustalla.

Tutkijan ura kympin valinta

Antti haluaa kannustaa omaa ammattiaan suunnittelevia nuoria harkitsemaan myös tutkijan polkua. Mielekäs ja monipuolinen työ on vienyt ympäri maailmaa. Hän arvostaa saamiaan tuttuja ja kollegoja, laajoja verkostoja, mitä työ on tuonut mukanaan. Ammatinvalinta on osunut nappiin.

– En ole kauheasti pohtinut vaihtoehtoja tälle työlle. En voisi olla tyytyväisempi.

Tutkijan työ koostuu edelleen paljosta lukemisesta, kirjoittamisesta, sisätiloissa työskentelystä. Sen vastapainoksi pariskunta haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkoilmassa. He pyöräilevät ja lenkkeilevät. Perheen kaksi länsiylämaanterrieriä Jade ja Lumi vetävät heidät ulos oli keli mikä tahansa.

Alvarin jalkapalloharrastus lienee vanhempienkin ”harrastus”.

– On mukava lähteä pojan mukaan pelimatkoille nukkumaan koulujen lattioille ohuille patjoille, kun olen kulkenut pitkin maailmaa.

Onnittelujen virta

Perhe on saanut onnitteluja Antin nimityksestä lähikaupan kassasta piispaan ja ministeriin asti. Pojan joukkuekaverit ja tyttären ystävät ovat myös huomioineet asian.

– Yliopisto elää kuitenkin ihmisten tietoisuudessa.

Onnitteluja on tullut yli 2000 kukkasin, puhelimitse ja erilaisin sosiaalisen median alustojen kautta. Antti on vastannut kaikkiin. 

– Se on omaa johtamisfilosofiaani. Haluan olla helposti lähestyttävä ja inhimillinen johtaja.

Pello kulkee Antin ja Johannan elämässä aina mukana.

– Se tuo juurevuutta. Se on mielenmaisema. Tietää, mistä tullaan, ja ollaan siitä ylpeitä.

Pönötys ja mielikuva kammioonsa linnoittautuneesta tutkijasta ovat mahdollisimman kaukana tulevasta yliopiston rehtorista. Hän toimii, kuten on oikeaksi tutkinut.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy