• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Kari Kaulanen

Teuvo on tuonut matkoiltaan monenlaisia matkamuistoja tauluista mattoihin. Vierellä oleva neito on kotoisin Kuubasta ja nimeltään Ana.

PELLO – Pellolainen Teuvo Kivelä on syntynyt vuonna 1942 ja näin ollen tehnyt myöskin evakkomatkan Ruotsin puolelle. Hän sanoo, että ei muista varsinaisesta evakosta mitään, mutta kotiinpaluusta hänellä on joitakin muistikuvia.

Kivelän perhe sai asunnokseen kamarin Eelis Jolman talosta, joka oli säästynyt polttamiselta. Kyseinen talo seisoo edelleen tien toisella puolella lähes vastapäätä Teuvon kotia.

– Talossa asu joitaki etelän miehiä, jokka jaksoit pelleillä lasten kans.

Teuvon lapsuus ei juurikaan poikennut muiden samanikäisten pellolaislasten lapsuudesta, vaikka isällä, Eino Kivelällä, olikin kello- ja kultasepänliike.

Kivelöiden perheeseen syntyi viisi lasta, joista Teuvo oli toiseksi vanhin.

Urheilua kesät talvet

Urheilulla oli tärkeä osa sen ajan lasten elämässä. Teuvo oli hyvä hiihtäjä ja voitti jopa kunnan mestaruuden.

Läänin mestaruuskilpailuissa Kemissä voitelu kuitenkin epäonnistui ja Teuvo jäi sarjassaan häntäpäähän, mikä oli tietenkin suuri pettymys.

Myös mäkihyppyä Pellon hyppyrimäestä piti kokeilla. Teuvo ja Pekka Jolma sopivat, että jos toinen hyppää hyppyristä, sen tekee toinenkin. Ja kun Pekka oli hypännyt, ei Teuvonkaan auttanut muu kuin kiivetä torniin.

Hän hyppäsi lainasuksilla kolme hyppyä. Ne jäivät melko lyhyiksi, mutta eipä jäänyt sekään kokemus saamatta.

Kesällä hiihdon korvasi juoksu. Erityisesti Teuvon mieleen ovat jääneet isän ja veljien kanssa Miekojärven mökillä tehdyt saunalenkit.

Opiskellen ammattiin

Koska Pellossa ei ollut vielä lukiota, Teuvo suuntasi keskikoulun jälkeen puoleksi vuodeksi optikko-oppiin Helsinkiin. Tarkoituksena oli palata auttamaan isää tämän liikkeessä.

Ensimmäinen alan työ oli sijaisuus rovaniemeläisessä yrityksessä. Suunnitelmissa oli hakea optiikkaopistoon, johon otettiin oppilaita joka neljäs vuosi. Isän ehdotuksesta hän lähti kuitenkin kolmivuotiseen kelloseppäkouluun Tapiolaan.

– Vaikka en luontheeltani kelloseppä olekaan, Teuvo hymähtää.

Valmistuttuaan vuonna 1963 Teuvo meni armeijaan, Kauhavan Ilmasotakouluun, koska tunsi kiinnostusta kaikenlaista tekniikkaa kohtaan. Hänet määrättiin kuitenkin esikuntakomppaniaan kirjuriksi. Se ei haitannut, sillä palvelusaika oli vain seitsemän kuukautta.

Armeijan jälkeen Teuvo palasi Pelloon ja töihin isänsä liikkeeseen. Töitä riitti, sillä lähin saman alan yritys oli Torniossa.

– Joskus oli työpöyän laatikko täynä korjattavia kelloja.

Oppia Sveitsistä

Vuonna 1966 Teuvo pääsi oppiin Omegan tehtaalle Sveitsin Bieliin. Samalla osastolla oli paljon ulkomaalaisia eri puolilta maailmaa. Bielissä puhutaan pääasiassa saksaa ja saksan ja sveitsin sekoitusta, mikä aiheutti jonkin verran kieliongelmia, mutta ei ylipääsemättömiä.

Samaan aikaan Teuvon kanssa paikalle saapui ruotsalainen nuorimies, jonka kanssa saattoi puhua myös ruotsia, kunhan ensin oppi ymmärtämään miehen skånelaismurretta.

Saman kaverin kanssa Teuvo tuli Sveitsistä kotiin.

– Mie olisin päässy Omegan hommiin mihin päin mailmaa vain, mutta tulin kuitenki auttamhaan issää.

Kun pateri tuli Pelloon

Kesäiset pihapelit tutustuttivat lentopalloon. Niinpä Teuvo, hänen nuorempi veljensä Seppo sekä muutama muu lajista innostunut perustivat Pellon Ponnelle lentopallojaoston. Näin seura sai myös lentopallojoukkueen, joka otti homman tosissaan.

– Sinetästä kävimä hakemassa paterioppia, passarin paikkaa pelannut Teuvo naurahtaa.

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Pellossa elettiin varsinaista lentopallobuumia. Ponnen talo pullisteli kotipeleissä yleisöä, ja parhaimmillaan joukkue nousi kakkossarjaan.

Ponnella oli myös kakkosjoukkue, ja B-nuorissa tuli jopa Suomen mestaruus.

Menestyksen vuodet ovat muisto vain, mutta Teuvon kohdalla harrastus jatkuu jälkipolvissa.

Bingoisäntänä Ponnella

Juoksengin Nuorisoseurantalolla pelattiin säännöllisesti bingoa. Teuvo kävi kaverinsa kanssa tutustumassa peliin, minkä jälkeen bingonumeroita alettiin luetella myös Pellon Ponnella. Teuvo toimi bingon vetäjänä.

– Se menesty mahottoman hyvin, hän sanoo.

Siitä kertoo sekin, että tavarapalkintojen arvo parani lähes kerta kerralta, ja lopulta välipalkintoina oli rahaa ja pääpalkintona auto.

Jännitys oli tietenkin kova, kun pelattiin autosta. Teuvo yritti nostattaa sitä parhaansa mukaan, kunnes erään kerran jännitys johti yhden pelaajan sairauskohtaukseen ja kuolemaan. Se säikäytti Teuvoa, joka jätti homman seuraajalleen.

Bingon tuotoilla oli suuri merkitys Pellon Ponnen taloudelle.

– Niilä maksethiin melkein kaikki seuran velat, Teuvo muistelee.

Mukana järjestötyössä

Teuvo Kivelä oli mukana perustamassa yrittäjäyhdistystä Pelloon vuonna 1975. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Mäntyranta. Hänen jälkeensä oli Teuvon vuoro. Hän hoiti pestiä kaksi vuotta.

Yrittäjäyhdistys ei kuitenkaan ollut ainoa järjestö, jonka toiminnassa Teuvo oli mukana. Jo aiemmin hän oli ollut perustamassa Round Table eli RT-klubia, jossa yläikäraja on 40 vuotta. Pellon Lions Clubissa, jota taas Eino Kivelä oli ollut perustamassa, hän toimi eri tehtävissä, myös presidenttinä.

On selvää, että toimiminen aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä vie aikaa ja voimavaroja. Teuvo kertookin ihmetelleensä jälkeen päin, miten on kaikkeen ehtinyt ja miten jaksanut.

Vuonna 1974 Teuvon selkä operoitiin välilevyn pullistuman vuoksi. Se sai hänet jättäytymään pois joistakin toiminnoista. Myös politiikasta Teuvo sanoo pysytelleensä visusti erossa.

Melkein maailman ympäri

Kaikesta tekemisestä huolimatta Teuvo on ehtinyt myös matkustella. Hänen luettelonsa maista, joissa hän on käynyt, on suorastaan hengästyttävä. Maanosista puuttuu ainoastaan Australia, jonne olisi ollut mahdollista mennä Omegan leipiin.

Monet matkoista hän on saanut tilaamalla ja myymällä tavaraa.

– Ensimäisen matkan mie sain, ko tilasin 100 tusinaa Tornionlaakson lusikoita ja jotaki muuta pientä siihen pääle.

Orient-merkkisten kellojen myynnillä hän tienasi matkan Japaniin. Caratia-ketjun kautta taas tuli Brasilian matka.

– Ihmiset on suurin piirtein samanlaisia joka puolela, Teuvo tiivistää vastauksen kysymykseen matkakokemusten vaikutelmista.

Musiikin houkutus

– Mie olen vasta vanhempana tajunu, että mulla on ollu pienestä pitäen hinku laulamisseen ja esiintymisseen.

Siitä kertoo sekin, että opettaja oli käynyt Teuvon kotona kehumassa tämän vanhemmille pojan suoritusta koulunäytelmässä.

Kerttu Huhanantti kokosi Pellosta tiernapojat. Teuvon, joka oli Herodes, lisäksi mukana olivat Eino Österberg, Jorma Bergman ja Paavo Korteniemi. Teuvon mukaan kyseessä on ollut kai ainoa kokonaan pojista koostunut tiernapoikajoukko Pellossa. Myöhemmin poikia ovat esittäneet pääasiassa tytöt.

Ensimmäinen bändiviritelmä päättyi alkuunsa, eikä opiskeluaika Helsingissäkään avannut ovia musiikin saralle. Niinpä laulaminen jäi pitkäksi aikaa.

Kvartettilaulua Pellosta

Kokonaan laulaminen ei kuitenkaan jäänyt. Esimerkiksi lentopallopelien jälkeisissä saunailloilla laulu raikui. Ehkä juuri sieltä Teuvo sai kipinän alkaa koota kvartettia, joka nousisi myös yleisön eteen. Myös hauskanpito oli tavoitteena.

Lentopalloporukasta löytyi rinnalle toinen basso, Seppo Tolvanen. Mauri Raattama puolestaan lauloi tenorillaan itsensä kvartettiin linja-automatkalla Muonioon. Kun vielä Esko Ala tuli Pelloon pankinjohtajaksi, Pellokvartetti oli valmis.

Eskolla oli kuoronjohtajan koulutus. Niinpä hän alkoi vetää harjoituksia ja säestää kvartettia kitarallaan.

On sitä muutakin elämää

Vaikka Teuvo Kivelän elämä on ollut monivivahteista ja kaikesta päätellen kiireistä, hän on ehtinyt perustaa myös perheen.

Hän tapasi Ritvan Tampereella vuonna 1967. Yhteinen koti valmistui Lypsytielle kuusi vuotta myöhemmin. Naimisiin he menivät vuonna 1980. Lapsista Suvi ja Satu asuvat Pellossa ja Jaakko Rovaniemellä.

Nyt Teuvo asuu kotonaan yhdessä Wilawanin kanssa. Hän tutustui naiseen eräällä Thaimaan matkallaan kymmenkunta vuotta sitten. Vasta tämän vuoden maaliskuussa Wilawan sai oleskeluluvan Suomeen, mutta toistaiseksi vain yhdeksi vuodeksi.

Pariskunta on rekisteröinyt suhteensa Thaimaassa, mutta suomalaisia häitä ei ole vietetty. Aika näyttää, saadaanko sellaiset.

P.S. Pellokvartetista lisää lehden sivulla 12.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy