• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Minna Silasvuo

Erkki Kumpula ja Esa Helaakoski arvostavat erityisesti työhön liittyvää perinnettä.

YLITORNIO – Ylitornion kunnan kulttuuripalkinto jaettiin tänä vuonna kahtia, mutta palkituilla on paljon yhteistä. Sekä Meltosjärven savottapihan edusmies Erkki Kumpula että työhevosten kouluttaja Esa Helaakoski ovat henkeen ja vereen perinnemiehiä.

Savottapiha kunnioittaa entisajan savottamiesten ja -naisten työtä, koulutetut työhevoset puolestaan muistuttavat, ettei hevonen ole pelkkä koriste. Siinä on aina yksi hevosvoima helposti hyödynnettävissä.

– Jos polttoaineen hinta kohoaa ihan pilviin, osaavan hevosen kanssa voi tehdä ainakin vähän peltotöitä ja pääsee liikkeellekin.

Vaikuttavat savotat

Erkki Kumpula pohtii, että savotoiden merkitystä suomalaisille on tutkittu ihmeen vähän siihen nähden, miten paljon ne olivat mukana tavallisten ihmisten arjessa. Useimmista taloista isäntä kulki savotoilla ja pojat seurasivat perässä heti kun kynnelle kykenivät.

– Ellei savotoita olisi ollut, täällä olisi ihan toisen näköistä. Useimpiin taloihin rakennettiin savottatienesteillä navetat ja paljon muutakin. Ilman niitä maanviljelyskin olisi jäänyt aika vähäiseksi.

Viljely oli vielä 1950-luvulla pääosin kotitarveviljelyä, ja samasta syystä useimmissa taloissa oli lehmä tai kaksi. Hevosta tarvittiin kesäaikaan kotipelloilla, mutta talvella sen kanssa saattoi lähteä ansioon savotalle.

– Olen miekin ollut yhden talven hevosen kanssa savotalla, Erkki tunnustaa.

Työhevosia arvostetaan

Esa Helaakoski aloitti hevosmiehen uransa jo pikkupoikana, kun isä veisteli hänelle puuhevosen ja teki sille valjaat. Niillä poikanen sai harjoitella valjastamista. Kotona oli aina työhevonen, jolla tehtiin niin pelto- kuin metsätöitäkin.

– Isä opetti hevosajoa, mutta hevoset toimivat siihen aikaan melko automaattisesti. Varsinaisen opin olen hankkinut itse vähitellen Ylitorniolla asuessani, ja nyt voin jo jakaa sitä toisillekin.

Esa on erityisen tyytyväinen siitä, että kiinnostus työhevoskulttuuria kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Ruotsissa on kyllä ymmärretty työhevosen ja kulttuurin säilyttämisen arvo, mutta nyt Suomessakin on herätty.

– Työhevoshommiin kaivataan lisää käsipareja. Kaikki hevoset kannattaisi opettaa aluksi työntekoon, sillä silloin ne toimivat hyvin myös esimerkiksi matkailussa tai missä vain.

Lisäarvoa matkailuun?

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet kulttuuripalkintoineen saavat Erkin ja Esan ajatukset sotaan ja veteraaneihin. Erkki toteaa, että Outokairan savottapihan rakentamiseen myöntämä Leader-rahoitus on myönnetty matkailun kehittämiseen, mutta hankkeen parissa uurastaneille miehille se on ollut nimenomaan perinteen vaalimista.

– Meidän isämme lähtivät savotasta sotaan ja jaksoivat siellä viisi talvea palatakseen takaisin savottaan. Sen työn arvoa ei oikein edes ymmärrä. Jos he näkisivät nyt, mitä me olemme saaneet aikaan savottapihalla, he varmaan arvostaisivat sitä ja luultavasti myös sanoisivat sen, vaikka se ei ole mitään heidän työnsä rinnalla.

Esa uskoo, että savotoilla työskentely ja kämppämajoituksessa asuminen auttoivat osaltaan miehiä kestämään rintamaolosuhteet, ja Erkki on samaa mieltä.

– He olivat tottuneet yksityisyyden puutteeseen, osasivat pitää itsensä lämpimänä ja huolehtia varusteistaan. Sanotaan, että armeija on miesten koulu, mutta kyllä se on lasten koulu savottaelämän rinnalla.

Esa ja Erkki ovat otettuja työhevos- ja savottaperinteen ylläpitotyön saamasta kulttuuripalkinnosta, ja alkavat saman tien suunnitella perinneharrastusten yhdistämistä. Perästä kuuluu matkailurintamalla!

Paikallisuutisia

Arto Junttilan kirjoittama Musa-Lappi perkaa lappilaista ja pohjoisruotsalaista musiikkielämää vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Kirjaa myydään myös Meän Tornionlaakson toimistolla Ylitorniolla.

TORNIONLAAKS...

RUOTSIN PELLO – Maanantaina 21. tammikuuta Allan ja Britta Lehdon kodissa Ruotsin Pellossa ovat ovet avoinna ja pannu kuumana Suomen aikaa kello 13–17. Näin siksi, että samana päivänä tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta s...

Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto puhuu, kansanedustaja Katri Kulmuni ja yritysneuvoja Toni Kraatari kuuntelevat.

YLITORNIO – Ylitornion yrittäjät kokoontuivat maanantaiaamuna kello kahdeksalta yhteiselle aamia...

Muu maailma katoaa ympäriltä, kun puukontekijä keskittyy työhönsä.

PELLO – Joillakin on luova mieli ja silmää nähdä, toisilla taas osaavat kädet. Mestareiksi kutsutaan niitä, joilla ovat nämä kaikki. Veikko Ham...

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?