• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Vesa Joonalle lappilaiset tiet ovat varsin tuttuja.

SAUKKORIIPI – Mikään asia ei yleensä toimi ”seku vain”, vaan sen taustalla on paljon työtä ja huolenpitoa. Tiet eivät tee poikkeusta. Ilman säännöllistä huoltamista, korjaamista ja uudistamista saisimme pian ajaa kuuluisilla kärrypoluilla. Vesa Joonan työpäivät täyttyvät siitä, että tienkäyttäjillä olisi mahdollisimman turvalliset olosuhteet kulkea.

Lapissa on yleisiä ajoteitä noin 9000 kilometriä, eikä uusia enää juuri rakenneta. Pellossa yleisiä teitä on vajaa 800 kilometriä, Pellon ja Ylitornion alueella työläämmin hoidettavia sorateitä puolestaan 241 kilometriä.

Suomessa valtiollinen Liikennevirasto omistaa yleiset tiet. ELY-keskukset vastaavat alueidensa teiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja korjauksista. Ne kilpailuttavat tietyöt urakoitsijoilla, jotka puolestaan käyttävät usein paikallisia aliurakoitsijoita hankkeiden toteuttamiseen.

Lapin tiestönhoito poikkeaa etelämmästä osaa maata selkeämpien vuodenaikojen vaihtelujen ja liikennetiheyden osalta.

Teiden kunnosta tulee yleisesti palautetta teiden aurauksista – tai niiden puutteesta juuri jokaisen omalla tieosuudella. Valtion vastatessa ennen teiden kunnosta tiemestaripiireittäin työntekijöitä oli paljon, ja kalusto oli liikkeellä joka päivä. Nykyään urakoitsija katsoo tilannekohtaisesti teiden hoidon, että sovitut laatuvaatimukset täyttyvät vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Tie teettää töitä

Kaamos ei ole luppoaikaa tieurakoitsijoille. Työlista on pitkä. Kertynyt lumi on poistettava, ja tien liukkautta torjuttava. Liikenne ja sääolosuhteet aiheuttavat osin uraisia polanteita, jotka pitää höylätä pois. Siltarummut on pidettävä auki läpi vuoden, liikennemerkit puhtaina ja rikkoutuneiden tilalle hankittava uudet. Yleisten levähdyspaikkojen roska-astioiden tyhjentäminen kuuluu niin ikään urakoitsijoiden velvoitteisiin.

Pellon taajamassa on suhteellisen iso lumitila, mutta senkin tyhjentäminen viimeistään keväällä on osa urakkasopimusta. Riippuen kertyneestä lumimäärästä urakoitsija madaltaa aurauksessa syntyneet lumivallit teiden varsilta ja erityisesti risteyksistä. Aurauskepit eivät ilmesty paikalle taikasauvan heilautuksesta, vaan niiden asentaminen ja keväisin kerääminen ovat tienhoitajan vastuulla.

Teiden rappeutuminen on puhuttanut kansalaisia viimeiset vuodet muutenkin kuin aurausten osalta. Joonalle kritiikki on tuttua.

– Meillä on hirveä korjausvelka päällysteissä, hän pyörittää päätään.

Koska rahaa teiden riittävään kunnossapitoon ei ole ollut, ovat teiden kunnosta vastaavat joutuneet ottamaan käyttöön muita toimia.

– Joudumme laittamaan päällystevaurioiden, kuoppien sekä alennettujen nopeusrajoitusten merkkejä teiden varsille.

Äärimmäinen keino turvallisuuden takaamiseksi on muuttaa huonokuntoiset asfalttitiet takaisin sorateiksi.

Teiden kunnon seuraaminen on tarkkaa silmämääräistäkin havainnointia.

– Otetaan esimerkiksi Meltauksentie. Siitä näkee selkeästi, että toinen ajokaista on kuormittuneempi, Joona opastaa.

Syykin selviää.

– Tukkirekat ajavat puuta yleensä Pellon keskustaa kohti ja sieltä eteenpäin, ja takaisin taas tyhjillä autoilla.

Teitä, vuosikymmenet teitä

Joona työskentelee tällä hetkellä ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuriyksikössä teiden kunnossapitourakoiden aluevastaavana. Hänen aluettaan on Tunturi-Lappi kattaen Kolarin, Kittilän, Muonion ja Enontekiön tiestöt.

Virallista työuraa hänelle on kertynyt liki 40 vuotta, mutta uran voidaan katsoa alkaneen jo kesällä 1976, jolloin hän oli isänsä mukana kesätöissä Sodankylän tietyömaalla.

– Palkka oli yhdeksän markkaa 28 penniä tunnilta. Samaan aikaan hillakilosta sai 26 markkaa, hän muistelee nauraen.

Nuori mies laski, että oli huomattavasti edullisempaa könytä illat hillasoilla ja siten tienata yhdessä illassa sen, minkä suuremmalla vaivalla tienasi tietöissä viikossa. Veri veti kuitenkin tiemaille. Nopealla päättelyllä tietyömaat olivat pitkäkestoisempi ja varmempi leipäpuu.

Vesa valmistui vuonna 1981 rakennusmestariksi Hämeenlinnan teknisestä koulusta. Hänen uransa ensimmäinen työmaa oli Turtolan ja Juoksengin välissä kulkevan Puonijoen ylittävän sillan peruskorjaus.

Hän toimi kymmenen vuotta apulaismestarina Pellon tiemestaripiirissä vastaten oman alueensa teiden kunnossapidosta ja hallinnoinnista.

Hän suoritti työn ohessa insinöörin tutkinnon silloisessa Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja lähes vuosikymmen myöhemmin teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Lapin ammattikorkeakoulussa.

Valtionhallinnon myllerryksissä tiemestaripiirit lakkautettiin vuosituhannen vaihteessa. Niiden tilalle tuli valtiollinen Tieliikelaitos, joka myöhemmin yhtiöitettiin, ja nimi vaihtui Destiaksi. Sittemmin valtio on myynyt Destian yksityiselle taholle.

Joona työskenteli Destian työmaapäällikkönä viime vuoden kesään asti, jolloin hän vaihtoi näkökulmaa ja siirtyi ELY-keskukseen.

Sattumuksia teillä

Työuran ja vapaa-ajan varrelle on kertynyt muutamia ikimuistoisia tiekokemuksia. Yksi sykähdyttävimmistä silloista Joonan mielestä on Vasco da Gaman silta Portugalissa. Aikoinaan se oli reilulla 17 kilometrillään Euroopan pisin.

– Sillan suunnittelussa oli hyödynnetty jopa maapallon pyöriminen. Silta vain nousi ja nousi, näkymä avautui aina lisää, Joona muistelee.

Toinen mieleenpainuva muisto koskee moottoritietä Algarvesta Lissaboniin.

– Se oli hienosti tehty. Rakentamisessa oli huomioitu muutkin elinkeinot. Tien alta kulki muun muassa karjasiltoja. Ja hyvin he olivat hyödyntäneet EU-tukiaisia.

Muistoja on kertynyt kotimaastakin, jopa elokuva-alalta.

– Sain kylttitilauksen Napapiirin sankarit- elokuvaa varten. Piti olla kyltti ROVANIEMI 100, Joona hymyilee.

Taiteilijalla on vapautensa. Kyltti asetettiin draaman kannalta juuri oikeaan paikkaan, maantieteellisestä sijainnista viis!

Myös eräästä Aki Kaurismäen teoksesta Joonalla on omakohtainen kokemus. Elokuvaa kuvattiin Sieppijärvellä. Kohtausta varten lavastettiin tilanne, missä auto oli syöksynyt sillankaiteen läpi ja jäänyt roikkumaan nokka kohti alla virtaavaa jokea.

– Auto killu sillan reunalla, mutta tukevasti liinoilla sidottuna. Oltiin otettu pätkä kaidetta pois, Joona kertoo itsekin tuon otoksen filmaamisen nähneenä.

Myöhemmin kuvausyhtiö korjasi kaiteen ennalleen.

Tiet liikuttavat monella tapaa.

Raanujärveltä etelään ja takaisin

Joonan lapsuuden perhe asui Raanujärvellä. Äiti hoiti lehmiä aina vuoteen 1972 asti, jolloin lehmät laitettiin pois kuten tuhansista muistakin taloista. Sen jälkeen hän toimi koululla siivoojana. Isä työskenteli tielaitoksella kymmeniä vuosia.

– Meillä oli äitin kanssa sopimus, että lakasen koulun rappuset lumesta, niin hänen ei tarttenu tulla koululle aamusta, Joona muistelee.

1970-luku oli aikaa, jolloin harva lapsi sai rahaa vastikkeetta. Farkkurahat ansaittiin marjoja poimimalla ja muilla töillä.

Jos Joonan työura ei olisi löytynyt tietyömailta, olisi se voinut yhtä hyvin kulua historian tutkimuksen parissa. Hän on tutkinut omaa ja vaimonsa Päivin (o.s. Välimaa) sukuja aina 1500-luvulle asti.

– Ensimmäinen Joona-sukunimi löytyy vuonna 1742 syntyneeltä suvun jäseneltä, mies näyttää seinällään olevaa suurta sukukarttaa.

Hänen äitinsä sukujuuria löytyy Belgiasta. Vaimon puolelta sukuun on kuulunut silloisen Saksan Aachenissa työskennelleitä rautaseppiä. Kansainvälistä, työperäistä maahanmuuttoa on siis ollut satoja vuosia. Ruotsin malmivarat vetivät monenlaisia taitajia Keski-Euroopasta Pohjolan perukoille.

Sukutaulussa ovat oman paikkansa löytäneet vaimon lisäksi pariskunnan kolme nyt jo aikuista lasta sekä ensimmäinen lapsenlapsi.

Sukututkimuksen ohella tämän hetken kiinnostavimpia historiallisia vaiheita Joonalle ovat lähinnä ylitorniolaisista miehistä kootun JR-54 kokemukset jatkosodan aikana Sallan rintamalla.

Joona harrastaa historian ohella varsin ”maanläheisesti” metsästystä ja suunnistusta.

– Oon koko iän mettästäny, niin kauan ko saanu pyssyä kantaa, tai oikeestaan vähän kauemminkin, hän nauraa.

Suunnistuskipinän hän sai peruskoulu-uudistuksen myötä Raanujärvelle tulleelta opettajalta ja Hämeenlinnassa opiskellessaan laati Raanujärven koulun ympäristöstä ensimmäisen suunnistuskartan. Nyttemmin hän on laatinut suunnistuskarttoja ja -reittejä iltarasteille vuosikymmenten ajan. Hän on edistänyt harrastuksen suosiota myös Pellon Ponnen iltarastivastaavana yli kymmenen vuoden ajan.

Lajissa häntä kiehtoo luontoyhteyden ohella aivotyö.

– Aivojen pittää tehä työtä koko ajan, missä oot maastossa ja kartalla.

Kipinä on sittemmin roihahtanut ilmiliekkiin. Jukolan viestit ovat Vesalle tuttuja. Kisamenestystäkin on tullut, vaikka suunnistus ei olekaan hänelle kilpailulaji. Kaksi tytärtä on sen sijaan kisannut menestyksekkäästi lajissa jopa SM-tasolla.

Nykyinen työ Tunturi-Lapin teiden parissa on Joonalle toiveiden täyttymys.

– Kun Suomi täytti 100 vuotta, oli toive, että olisin saanut viimein käytyä 100 Suomen tunturia.

Toive ei ihan täyttynyt juhlavuonna. Muutamia huippuja jäi odottamaan suunnistavaa tiemestaria tulevillekin vuosille.

Paikallisuutisia

TORNIONLAAKSO – Tornionlaakson seutukunnan paloasemat Pellossa ja Ylitorniolla ovat osallistuneet ahkerasti Päivä paloasemalla -tapahtumien järjestämiseen. Valistusta ja jännittäviä näytöksiä järjestetään yleisölle lähes vuosittain, mutta yhteisiä harjoituksia ja ...

YLITORNIO – Ylitornion joulukatu valoineen avattiin marraskuun viimeisenä päivänä niin säkkipimeässä säässä kuin vain marraskuun viimeisenä iltana voi näillä leveyksillä olla. Pienintäkään valkoista väriä ei ollut maankamaralla, eikä sitä sadellu...

Tonttuillassa viihtyivät kaikenkokoiset tontut

YLITORNIO – Meän Opiston perinteinen Tonttuilta alkoi iloisesti yhteislaululla ja jatkui kaikista pienimpien tonttujen esiinmarssilla. Muskarit ohjaajineen lauloivat ja leikkivät lattialla leipom...

Pellossa vieraillessaan joulupukki voi nautiskella takkatulen lämmöstä. Nyt Tommi Lappalainen tuuraa pukkia.

PELLO – Kovin moni ei ehkä tiedä, että joulupukilla on piilopirtti Pellossa – ja hyvä nii...

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy