• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Päivi ja Anthony odottavat innokkaasti Hemingway-kukon tulevaa romaania.

NUASJÄRVI – Valkoisen portin takaa kuuluu monenkirjavia vaatimuksia. Määkinää, haukuntaa, kotkotusta ja hirnuntaa: ”Meille herkkuja tänne, heti, nyt! Rapsuta minua nyt! Huomaa minut nyt!” Isäntäpariskunta Päivi ja Anthony Pickenin kädet ovat täynnä töitä aamusta iltaan ja yötäkin myöten.

– Liian helppo elämä olisi elämän tuhlausta, Anthony toteaa työmaansa keskeltä.

Piskuinen kolkka kaukana kaikesta

Joistakin paikoista sanotaan, että ne ovat ”Jumalan selän takana”. Pickenien koti Nuasjärven Teeriniemessä vastannee tätä. Kännykkä kuuluu tietyssä paikkaa pihapiiriä, kun seisot tarkasti siinä pisteessä. Verkkoyhteys toimii omanlaisella antennilisällä. Heidän niemeensä ei kukaan eksy sattumalta. Sinne pitää osata tulla.

– Tämä paikka on fantastinen, Anthony huudahtaa ja sammuttaa sisävalot.

Yhtäkkiä kaikki hiljenee. Keittiön ikkunan takaa aukeaa kirkas tähtitaivas. Kasvava kuu hopeoi pihapiiriä. Kuusenlatvat piirtävät tummaa silhuettia taivaankantta vasten. Hiljaisuutta kuunnellessa ja katsellessa ihminen voi olla läsnä itselleen vahvemmin kuin valo- ja melusaasteen täyttämässä ”suuressa maailmassa”.

– Erityisesti yöt ovat täällä hätkähdyttäviä. Auringonlaskut ovat olleet itselleni aina hienoja, mutta täällä auringonnousut, kaikki sen värit sekä revontulet ovat niin upeita. Ihmiset eivät ymmärrä Lapin valoa, Anthony jatkaa koko sydämellään kuin toivoakseen ihmisten ymmärtävän syvemmin tämän seudun erityisen arvon.

– On se joku pointti olla hereillä päivälläkin, Päivi nauraa ja keskeyttää miehensä runollisen puheenparren.

– Tämä paikka oli minun mummola. Me olemme nyt neljäs polvi, joka asuu tässä niemessä, hän jatkaa.

Tobias Vierelä Kittilästä osti Teeriniemen 1880-luvulla. Tila oli aiemmin kruununtila. Sen jälkeen tilaa viljeltiin ja peltoja raivattiin. Järvestä nousi kalaa. Päivin isovanhempien jälkeen tila jäi pitkiksi vuosiksi lähinnä kesänviettopaikaksi.

– Meidän tehtävämme on nyt palauttaa tila henkiin ja tehdä jotain sen eteen uudella tavalla, pariskunta toteaa yhteen ääneen.

Monen mutkan matka

– Olen tiennyt aina, että Lappi on itselleni päämäärä, Kemissä syntynyt ja kasvanut Päivi kertoo.

Sitä ennen sekä hän että Anthony ovat tehneet monivaiheisen ja pitkän kotimatkan.

Anthony on lähtöisin pieneltä teollisuuspaikkakunnalta keskeltä Englantia. Hänen lapsuudenperheeseensä kuului vanhempien lisäksi veli ja kaksi siskoa.

– Minä olin perheen ainoa ”outdoors person”, eli ainoa joka piti ulkoilmaelämästä, Anthony kertoo.

Hän kouluttautui puutarha-alalle, sen monitoimiosaajaksi. Iso-Britanniassa asuessaan hän teki pitkän uran yhdessä maan suurimmista puutarha-alan jäteissä. Hänen erityisosaamisensa koski kasvihuoneviljelyä.

Se johti lopulta siihen, että Päivi ja Anthony ylipäänsä tapasivat toisensa. Päivi työskenteli tuolloin puutarhatuotteita valmistavan Kekkilä Oy:n palveluksessa. Sen tytäryhtiö valmisti ja myi muun muassa kasvuturpeita Iso-Britanniassa, mutta brittiläisillä toimijoilla oli vastassaan turpeenkäytön vastustajia.

Surullinen 9/11- päivä, jolloin New Yorkin tornirakennukset sortuivat terrorismi-iskussa, oli ikimuistoinen tulevalle pariskunnalle.

– Olimme tuona päivänä Skånessa jossain puutarhassa osallistumassa samaan asiantuntijakonferenssiin, jossa pohdittiin muun muassa turvepohjaisten kasvualustojen käyttöä, Päivi muistelee.

– Joo, minä olin se ylimielinen engelsmanni, joka edusti juuri päinvastaista näkemystä kuin Päivin työnantaja (suhteessa turpeen käyttöön), Anthony virnistää.

Konferenssin jälkeen asiat johtivat lopulta siihen, että Anthony ja muuttotavaransa saapuivat Suomeen vappuna vuonna 2004.

Ensimmäinen yhteinen koti sijaitsi Tuusulassa. Sen jälkeen heidän osoitteensa on löytynyt muun muassa Jyväskylästä ja Ruotsin Skellefteåsta. Onpa välillä pakattu tavarat kasaan ja vietetty yksi vuosi Skotlannissakin.

Pitkä kiertolaiselämä päättyi vihdoin syksyllä 2014 Nuasjärven Teeriniemeen.

Eläimet määrää tahdin

Päivi nuoruuden ystävät olivat eläinharrastajia, monet myös hevostelivat ja kävivat raveissa. Niinpä hänkin kulki eläinyhdistyksissä, talleilla ja raveissa ”pitääkseen yllä minkäänlaista sosiaalista elämää”.

– Olen aina haaveillut, että saisin elää isojen eläinten kanssa. Päivi muistelee.

Tämän haaveen rinnalla kulki aina tarve päästä käymään itselle rakkaassa Teeriniemessä. Pariskunnalla ei ollut siis muuta vaihtoehtoa kuin yhdistää kaksi keskeistä elementtiä, omat eläimet ja Teeriniemi.

Katras on varsin lukuisa ja äänekäs. Lampaita pihapiirissä määkii 19 turpaa. Niitä ja pihapiiriä valvovia koiria on kaksi, yksivuotiaat laumanvartijat Sylvi ja Alpo. Ponit Tupsu ja Alma aloittelevat työhevosen uraa. Orkesterin ylivoimaisesti arvovaltaisempia jäseniä, kukkopoikia ja kanoja, pihassa tepastelee 33 nokkaa. Pahnanpohjimmaisina, muttei vähäisimpänä orkesteria täydentää kolme ”sohvakania” – mikäpä se on tila ilman omia nököhampaita!

– Kanoilla on tipupesueittain nimet tiedemiesten, kirjailijoiden, filosofien ja säveltäjien mukaan.

Varsin omanarvon tuntoinen keikari, Hemingway-kukko, esittelee mielellään komeita höyheniään ja mitä ilmeisimmin pohtii uuden romaaninsa juonta.

Päiviä ja Anthonya kiehtoo eläinten käyttäytyminen.

– On kiinnostavaa seurata, miten eläin käyttäytyy lajitovereidensa ja toisten eläinlajien kanssa, he nyökkäävät yhdessä.

He ovat havainneet, kuinka monimutkaiset sosiaaliset suhteet esimerkiksi kanoilla on. Niillä on erinomainen muisti, ja ne ovat varsin älykkäitä eläimiä.

– Niin, eläimet ovat vaan niin ihania, Päivi summaa.

– Niin, ne teettävät työtä, tuskaa, väsymystä ja turhautumista, Anthony kuittaa päälle ja heläyttää hersyvän naurun.

Eläimillä on tosin muukin virka Pickenien kokonaisuudessa. Lampaat palauttavat tehokkaasti perinnemaisemaa. Koirat pitävät seudulla kuljeskelevat karhun, ilveksen ja ahman kauempana pihapiiristä. Poneille on kaavailtu kuormien vetämistä. Kanat tuottavat munia.

– Kun ensimmäisen kerran saimme maistaa kotikanalan munia, oli selvää, että meille tulee kanoja, Päivi kertoo.

Yhdestä asiasta Anthony on varma: Teeriniemessä ei tulla koskaan kuulemaan vuohenpäkätystä.

Myytinmurtajat

Muuttaessaan Suomeen Anthony luopui urastaan puutarhatoimialan suuryrityksessä ja käänsi uuden lehden elämässään. Kasvinviljelyn ohella hän työskentelee eräoppaana.

Päivi on geologi, jonka erityisosaaminen kohdistuu ympäristögeokemiaan eli maaperässä tapahtuviin luonnollisiin kemiallisiin reaktioihin. He käyvät Rovaniemellä töissä.

– Käymme tilan ulkopuolella töissä, jotta voimme investoida farmiin, Anthony kertoo.

Järjestely tuo varmemman elannon, mutta vie toki voimia ja aikaa kehittää tilan toimintaa.

Tilan töissä he jakavat vahvan ammattiosaamisensa.

– Anthony ymmärtää kasvit. Hän tuotannollistaa enemmän. Minä tunnen maaperän, Päivi valottaa.

Pickenit haluavat olla omalla alallaan eli puutarhataloudessa myytinmurtajia. Kasvinviljelyssä tällainen myytti voi liittyä esimerkiksi joidenkin kasvilajien viljelymahdollisuuksiin.

– Täällä ollaan ehkä juututtu ajatukseen, että joitakin kasveja voi tuottaa vain etelässä. Haluamme olla innovatiisia ja näyttää, että parsakin on täällä ihan erilaista kuin etelässä tuotettuna, Päivi miettii.

Heidän tavoitteensa kasvinviljelyssä on hyödyntää luontoa kestävästi ja kasvattaa laadukkaita tuotteita. Tällä hetkellä heidän kaikki myyntiin tuleva parsa menee rovaniemeläiselle ravintolalle.

Tila osallistuu yhtenä toimijana myös projektiin, jossa tutkitaan vanhan perinnekasvin geenipohjaa ja kasvin soveltuvuutta kotimaiseen elintarviketuotantoon.

Päivin visio ja haave on saada elää mahdollisimman omavaraisesti.Toinen myytinmurtaminen heillä on ekologisemman elämäntavan omaksuminen vastapainona kasvavaan kuluttamiseen perustuvalle mallille. Se pitää sisällään tarpeen tehdä sitä, mistä he itse nauttivat, vaikka se merkitsisi samalla niukempaa taloudellista tilannetta.

– Tällä elämäntavalla emme tienaa omaisuuksia, mutta elätämme sillä itsemme. Matkalla on ollut epäonnistumisiakin. Meidän on hyväksyttävä rajoitteemme. Teemme kuitenkin nyt sitä, mistä nautimme, Anthony tiivistää.

Keep going!

– Lappi on fyysisesti ja henkisesti rankka paikka. Itselläni on periaate, että jos jokin on helppoa, älä tee sitä. Etsi oma tiesi. Tee erilailla kuin toiset, Anthony toteaa.

Oivana esimerkkinä omasta periaatteestaan hän mainitsee työnantajansa Lapland Welcome´n nettisivuilta www.laplandwelcome.fi löytyvän bloginsa, Anthony´s blog. Se valittiin maamme 14. suosituimmaksi blogiksi.

Anthony kertoo siinä asiakkaiden ja omia kokemuksiaan muun muassa yöllisiltä revontulisafareilta. Hän ottaa itse blogin kuvatkin.

– Blogi on osoitus siitä, että aina pitää mennä eteenpäin. Keep going! hän painottaa.

Heidän elämänsä parhaita hetkiä ovat ne, kun he ovat onnistuneet jossain, minkä luulivat olevan mahdotonta.

Anthonylle tärkeää on pitää kiinni tavoitteesta ja jatkaa kulkua sitä kohti.

– Välillä voi olla vaikka umpimetsää, etkä aina tiedä, missä olet menossa. Pidä silloin kulkusi suorana. Lopulta päädyt tavoitteeseesi, mies vakuuttaa.

Päivi jakaa miehensä näkemyksen. Helpoin reitti ei ole hänelle paras.

– En halua jäädä joskus eläkkeelle tunteella, että olen tehnyt kaiken helpoimman kautta. Kun joskus jätän tämän planeetan, toivon tehneeni jotain sen eteen, Päivi pohtii.

Purjeveneilijöillä on sanonta, jonka mukaan astuessasi veneeseen olet jo perillä. Pickenit ovat astuneet omaan purjeveneeseensä.

Paikallisuutisia

Ansiomerkein palkitut: Marja Pantzare, Seija Kangas, Juhani Kauvosaari, Bertta Kallijärvi, Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman.

YLITORNIO – Ylitornion Kuuloyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa kunnan tervehdyksen tuonut ...

Yhteispotretissa kunnanjohtaja Tapani Melaluoto, yrittäjäyhdistyksen sihteeri Pekka Lovikka, Jouko ja Vuokko Vakkuri, Reeta Laitinen (takana), yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Heinonen sekä Jakob ja Josef Vakkuri.

YLITORN...

TORNIONLAAKSO – Tornio-Muoniojokiseura on antanut lausunnot kahdesta tärkestä asiasta.

Maa- ja metsätalousministeriölle osoitetussa lausunnossa kalastuslain muuttamisesta todetaan, että voimassa olevan lain valuviat tulisi korjata.

Jokiseura pitää lain määritelmää kalakannasta harhaanjohtavana ja ...

Kokouksen aluksi jaettiin muutama muistaminen. Juha Sipilä kiinnittää ansiomerkin keminmaalaisen Reetta Willigin rintaan.

YLITORNIO – Ylitorniolainen Tanja Joona valittiin odotetusti Keskustan Peräpohjolan pii...

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?