Pellossa uusi ja monipuolinen urheilulaji opettaa keskittymään. Torniolaakson painiseurassa kevätkausi lähti vauhdilla käyntiin.

Eija Koivumaa
– Tärkeintä on halu painia, viisivuotiaana painiharrastuksen aloittanut uuden Torniolaakson painiseuran puheenjohtaja Jani Hammar toteaa.
Vanhan hirsikoulun yhdestä luokasta kuuluu töminää ja huutoa, kun nuorempien painijoiden ryhmä on aloittamassa treenejä.
Pelloon urheilulajien kirjoa laajentanut seura aloitti toimintansa viime syksynä. Painiliiton jäsenseuraksi se pääsi kesällä 2022 ja ensimmäiset painin kilpailulisenssit seuran painijoille tulivat tammikuun alussa.
Seuran valmentajana toimiva Jani Hammar innostui virittelemään nuoruuden jalkoihin jäänyttä harrastusta oman poikansa pyynnöstä. Aluksi hän kuljetti lapsiaan pari vuotta Rovaniemellä Lapin Lukon treeneissä. Vuosi sitten hän astui myös itse takaisin painimolskille.
– Hyvin on kaikki taas muistunut mieleen, Hammar kertoo 22 vuoden tauon jälkeen.
Loppuvuodesta osa harrastajista kävi jo kilpailemassa Jällivaarassa. Samu, 9, ja Aino, 11, Hammar ovat kilpailleet aikaisemminkin. Ensimmäistä kertaa kilpailemassa olivat puoli vuotta harjoitelleet Jenni Hammar, 13, joka saavutti kisoissa neljännen sijan ja Adira Alatalo, 12. Hän tuli viidenneksi.
– Kilpailuihin ei ole pakko tähdätä eikä osallistua, jos ei halua, Hammar kertoo.
Jos haluaa kilpailla, painissa sen voi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Aloittelijoille on omia sarjoja. Lisäksi sarjat muodostetaan painon ja ikäluokan mukaan.
Jani Hammar tähtää itse tälle vuodelle veteraanien MM-kilpailuihin Kreikkaan.

Painiharrastuksen voi aloittaa jo noin viisivuotiaana. Se antaa hyvät valmiudet harrastaa myös muita lajeja. Paini on taitolaji, josta saa hyvin monipuolista harjoitusta niin fyysisesti kuin ajatuksen tasolla.
– Se kehittää keskittymiskykyä, kehonhallintaa, liikkuvuutta ja kuntoa, Hammar sanoo.
Painissa pyritään selättämään vastustaja. Se koostuu muunmuassa erilaisista heitoista, nostoista, kaadoista, allevienneistä ja väännöistä. Kilpailuissa pyritään tekemään pisteiden arvoisia suorituksia enemmän kuin vastustaja käyttäen hyväksi vastustajan omia virheitä.
Painissa kaikki potkut, lyönnit, lukot tai niveltenvastaiset otteet ovat ehdottomasti kiellettyjä.
Susanna Eeronheimo toi poikansa Peetu Eeronheimon treeneihin. Hän kertoo pojan innostuneen lajista isoveljen käytyä ensin harjoituksissa. Veljesten tavallinen kisailukin on muuttanut muotoaan, kun isoveli tietää kertoa, mitä painiessa saa tehdä ja mitä ei.
– On se helpottanut jopa koulunkäyntiä, Susanna Eeronheimo kertoo ja jatkaa, että esikoululaisen ketteryys on parantunut, mikä on auttanut koululiikunnassa.

Pienten tunti alkaa hippaleikeillä, jonka jälkeen lapset heittelevät kuperkeikkoja ja verryttelevät.
– Lopussa tehdään painiharjoitteita, kun lapset ovat sen verran väsyneitä, että pysyvät hetken paikoillaan, Hammar naurahtaa.
Viimeiseksi treeneissä vielä leikitään ja pidetään loppuverryttely.
Isompien treenien alkaessa luokasta ei vielä kuulu mitään. He ovat siirtyneet vanhaan liikuntasaliin pelaamaan jalkapalloa. Kun siellä on saatu hiki pintaan nuoret siirtyvät molskille. Valmentajan ei tarvitse antaa montaa käskyä, kun jono lähtee liikkeelle. Kuperkeikat vaihtuvat puolivoltteihin, kärrynpyöriin ja mitä hurjempiin temppuihin. Niskan verryttelyn jälkeen nuoret koettelevat voimiaan nousemalla pääseisonnasta käsille tai ainakin yrittävät nousta.
– Näin, tempaiskaa jalat ylös niin se onnistuu, Jani Hammar näyttää.
Painisalissa nauru raikaa. Se ei ole niin vakavaa miten temput onnistuvat, kunhan yrittää. Jossain vaiheessa uudetkin liikkeet tulevat luultavasti onnistumaan, koska näissä treeneissä voimat kasvavat.
– Tulin tänne, kun ei mulla ollut mitään harrastusta ja kaveritkin aloittivat, Adira Alatalo kertoo.
Painiotteet näyttävät olevan hyvin harkittuja. Jokainen liike pitää tietää tarkoin ja yks kaks yllättäen vastapuoli on jo maassa selällään.
– Lihakset tässä varmasti tulevat kipeäksi. Voimaharjoituksia tehdään sen verran paljon, Jani Hammar toteaa.
Tunnin päätteeksi painiharrastajat miettivät itselleen tavoitteita tälle vuodelle. Adira Alatalo asettaa tavoitteeksi saada kilpailuista pisteitä. Aino tavoittelee koululiikuntaliiton mestaruuskisoihin.
Molskilla on vielä hyvin tilaa. Jani Hammar toivottaakin kaikki tervetulleeksi kokeilemaan uutta lajia. Se sopii niin tytöille, pojille kuin miehille ja naisillekin.