• lumimetsa.jpg
  • aurinkoa.jpg
  • aavasaksalta
  • superkuu
Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Eeti Närhi on päämäärätietoisesti menossa kohti omaa haavettaan, uraa ammattilaiskiekkoilijana.

LEMPEÄ – Joillekin ihmisille oma uravalinta on selvä pienestä pitäen. Yksi heistä on Eeti Närhi. Hän on tiennyt nelivuotiaasta lähtien tulevansa jääkiekkoilijaksi.

Ura alkoi vuotta aikaisemmin, jolloin hän opetteli tasapainoilemaan luistimien kanssa jäällä. Kymmenen vuoden iässä nuorelle miehelle on kertynyt komea rivi pokaaleja. Hän on matkalla kohti unelmaansa.

– Kun opin luistelemaan ja tein paljon maaleja, tiesin että se on mun juttu, Eeti toteaa.

Oma juttu

Eeti oli neljävuotias, kun aloitti pelaamisen PeKi-82 F-junnuissa. Viimeiset kaksi kautta hän on kuulunut PeKi-82 E1-junioreihin.

– Pelaamisessa tärkeintä on hauskuus, ja että voipi viettää aikaa kavereiten kanssa, hän tuumaa.

Hän on ollut kaksi vuotta joukkueensa kapteeni. Se vaikuttaa vastuulliselta (kunnia)tehtävältä.

– Mun pittää näyttää esimerkkiä ja tsempata, hän kertoo.

Joukkueen voitonhetket tuntuvat luonnollisesti hyviltä, mutta kapteenin arvo mitattaneen karvaiden tappioiden jälkeen joukkueen rivien ja taistelutahdon nostattajana.

– Tappio on hullun ärsyttävää. Sen jälkeen sanon, että hyvin meni, mutta ens kerralle menee paremmin, hän pohtii omaa rooliaan joukkueen hengen rakentajana.

Taisto Ylisaukko-oja on valmentanut Eetin joukkuetta alusta asti. Seuraavalla kaudella Jarmo Ylisaukko-oja ottaa vastuun valmennuksesta.

– Taisto tsemppasi hyvin. Se kerto aina, mikä meni vikhaan ja mitä pittää harjotella, Eeti antaa kiitosta joukkueen valmentajalle.

Jääkiekko ei ole yhden miehen show. Se on joukkueen voimain- ja taidonponnistus. Hyvä pelikaveri on Eetin mielestä sellainen, jonka kanssa on mukava olla ja ajatukset kohtaavat.

– On kiva syötellä. On hyvät kemiat ja hyvät kuviot, hän arvioi.

Komea rivi palkintopystejä

Eeti täytti toukokuun lopussa yksitoista vuotta. Nuoresta iästä huolimatta hän on ehtinyt saavuttaa huomattavan määrän meriittejä ja pokaaleja. Hän oli vuoden 2014–2015 Vuoden tulokas. Pelikaudella 2015–2016 hän oli F-junioreiden paras pelaaja.

Talvi 2016–2017 päättyi Eetin osalta E2-junioreiden parhaan pelaajaan pystiin. Kuluneella kaudella hänet palkittiin E2-junioreiden ja koko seuran parhaana junnuna.

Oman seuransa eli PeKi-82 ulkopuolella hänet valittiin Oulun Kärppien kesäleirillä oman ikäryhmänsä tähtipelaajaksi.

Näiden meriittien lisäksi Eeti pokkasi yhtenä vuonna seuran kiertopalkinnon, Jessen pytyn.

Palkinnoista hän toteaa tyynesti niiden tuntuvan hyvältä.

Tavoitteet korkealla

Eeti on asettanut tavoitteensa kunnianhimoisesti. Hän tähtää ammattilaispelaajaksi NHL:ään eli National Hockey League:n kaukaloihin. Tie sinne ei aukea ilman ankaraa harjoittelua ja ponnistelua. Ennen NHL-sopimusta tietä huipulle pitää raivata kotimaan jäillä.

Yläkoulun jälkeen nuori mies tähtää lukioon Ouluun, jotta pelaaminen Oulun Kärpissä olisi mahdollista. Sieltä hän toivoisi uran jatkuvan nuorten maajoukkueessa ja myöhemmin Leijona-paidassa.

– Se vaatii kovvaa harjotusta. Pitää olla nopea luisteleen, olla hyvät veot, tarkat ja kovat, Eeti arvioi ammattilaispelaajien vaatimuksia.

Tämän hetkisiksi vahvuuksikseen hän arvioi luistelutaidon ja kikkailun jäällä. Jälkimmäisellä hän tarkoittaa kykyä lukea peliä ja omata joukkueen onnistumisen kannalta keskeistä vahvuutta, tilannetajua.

– Niin, ja onhan se mun vetoki aika hyvä, hän lisää.

Kiekko lähtee sinne, minne ja milloin pitääkin.

Luistelutaitoa ja pelirohkeutta

Eeti on keskushyökkääjä. Siinä asemassa peliä pitää osata pelata hyvin kahteen suuntaan; hyökätä vastapuolen maalia kohden ja olla samaan aikaan valmiina vahvistamaan omaa maalialuetta.

– Siinä pittää keretä joka paikkaan ja jakkaa kiekkoa. Yleensä teen pelissä yhden tai kaksi maalia, hän kertoo hymyillen.

Tämän hetken haasteina hän pitää oman luistelutaitonsa kehittämistä ja rohkeuden lisäämistä.

– Luistelua pittää kehittää. Pittää reenata. Jalat vahvistuu. Kyllä sitä oppii, kun harjottellee, hän arvioi.

Oulun Kärppien kolmelta kesäleiriltä hän on saanut lukuisia oivalluksia.

– Opin luisteleen kovempaa ja taisteleen. Sitä ko pelattiin puolikkaalla kentällä pelejä, piti mönkiä menemään pienemmässä tilassa, Eeti pohtii.

Pelillistä rohkeutta hän kertoo löytäneensä lisää kahtena edellisenä kesänä pelattuaan Kolarin Kontiossa jalkapalloa. Ne pelit jatkuvat tänäkin kesänä.

Liikkeellä päivät pitkät

Eeti kertoo liikkuvansa kesäisin muutenkin kuin jalkapalloharjoituksissa. Äitinsä Maijan kanssa hän hölkkää kahdeksankin kilometrin lenkkejä. Sen lisäksi hän pyöräilee, mutta kesäisin trampoliinilla temppuilu on yksi mieluisimmista ajanvietteistä.

– Olen hyppiny pienestä asti. Kesäisin olen suurimman osan ajasta trampoliinilla, hän kertoo.

Yksi Eetin lempitempuista on niin sanottu kaboom x cody. Hypyssä otetaan ensiksi vauhtia, että voltti lähtisi riittävän korkealta. Aluksi hypyssä laskeudutaan selälleen alustalle, ja siitä ponnistetaan ylös ja voltti taaksepäin. Voltista laskeudutaan mahalleen trampoliinille.

Eeti on myös intohimoinen kalastaja. Tähän mennessä suurin saalis on ollut 13-kiloinen lohenvonkale, jonka hän nappasi enonsa kanssa kaksi vuotta sitten.

Syksyisin hän on kulkenut isänsä kanssa hirvimetsällä Juoksengissa.

– Se on mukava syyä makkaraa tulilla ja ajella mettäautotiellä. Mie olen isän kanssa yleensä passissa, hän kertoo.

Perhe mukana

Päämäärätietoinen jääkiekkoilu vaatii koko perheen osallistumista ja sitoutumista pojan harrastukseen. Isä Juha on reissutöissä, jolloin äiti kantaa suuren vastuun perheen arjen ja pojan harjoitusrumban pyörittämisestä.

Vapaa-ajalla niin Juhan kuin koko perheenkin aika kuluu pitkälti Eetin harrastuksen parissa – tuomassa ja viemässä, vapaaehtoisina toimihenkilöinä, kannustajina ja tsemppareina, muonittajina ja pesulapalveluina.

Talvikaudella harjoituksia on kolme kertaa viikossa. Niiden lisäksi peliturnauksia on kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Pelimatkat suuntautuvat Kemiin, Tornioon, Kolariin ja Rovaniemelle.

Turnaukset kestävät yhden päivän.

– Ne on yleensä lauantaina. Se onki parasta, niin ei tartte seuraavana päivänä mennä kouluun, Eeti toteaa.

Koulu sujuu

Eetin elämässä moni muukin asia tukee hänen urahaavettaan. Hänen lempiaineensa koulussa on liikunta, mutta NHL:n kotikieli, englantikin sujuu.

– Olen saanu kaikista kokkeista kiitettävät, hän tuumaa vaatimattomasti.

Varsinaisia lempiaineita koulussa eivät ole matematiikka ja äidinkieli.

– Äikässä pittää keksiä joitaki ihmeen sanoja, ja matikassa tylsä laskea vaikka 1538 jaettuna jollaki kolmosella, hän tuumaa.

On hienoa tavata nuori mies, joka tietää, mitä tahtoo ja on valmis sitoutumaan haaveeseensa täydestä sydämestä.

Paikallisuutisia

Peter Juntti, Eivor Olofsson, Allan Lehto, Maritta Mattsson-Barsk ja Tommy Innala päättivät

...

SAMMALVAARA – Viime perjantaina vietettiin komeasti lajissaan ensimmäisiä Oranki Konkarit -taidenäyttelyn avajaisia

...

Kesäkahvilan avajaisissa kävi runsaasti väkeä.

YLITORNIO – Kesäkahvila Café Niuro avasi ovensa

...

Varttimaratonin ja puolikkaan matkan juoksijat starttaavat matkaan.

YLITORNIO – Aavasaksan

...
Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy