Toimittaja: Kari Kauppinen

Miia Kvist voi nyt ainakin hetken hengähtää. Hän käy ”vain” kaksivuorotyössä.

MELLAKOSKI – Miia Kvist on kyllä aikamoinen tekijä. Pikkulapsen ja esiteinin perheenäiti, maatalon isännän puoliso, kahdessa työpaikassa opiskelujensa ohessa käynyt ja nyt tänä keväänä valmistunut turvallisuusalan ammattilaiseksi. 

Opintopisteissä laskettuna hän suoritti kymmenessä kuukaudessa noin 2,5 vuoden opinnot.

– Olihan se ihan hullua. Vasta kun sain postissa todistuksen, niin käsitin, että olen ihan oikeasti tehnyt ne opinnot. Aiemmin kaikki oli mennyt kuin sumussa. En vain käsittänyt, kuinka kovan työn olen tehnyt.

Mutta nyt on kesä. Vaikka työt jatkuvat, niin aikaa on muullekin.

– Lasten kanssa mennään Lohijärven kaupalle ihan vain jäätelölle, pyöräillään ja saadaan olla vain. On aivan mahtavaa; ei kelloa tarvitse katsoa, kun on vapailla.

Ihan kolmen päivän normivapaa työstä palvelutalolta Alkkulassa saa aikaan loman tunnun.

– Minulle sanottiinkin opintojen aikaan, että pitää olla itselleen armollinen. Nyt käsitän, että kyllä välillä täytyy olla.

Pieni kaiherrus Kvistillä kesästä on, sillä alun perin hän kaipaili vähän pidempää hengähdystaukoa, mutta kun tekevälle tarjottiin töitä toukokuun puolivälistä, niin hän sanoi kyllä.

– Heinäkuun lopulla on kaksi viikkoa lomaa!

Luokkakavereita ei tavattu

Miia Kvistin vajaan vuoden mittaiset opinnot sujuivat täydellisesti koronapandemian säännöillä. Hän opiskeli ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteessä näkemättä käytännössä ketään opiskelutovereistaan.

– Olisinko yhden kerran nähnyt vilauksen yhdestä luokkakaverista, kun hän käytti kameraa päällä Teamsissa, jotta opettaja voi hänet tunnistaa.

Opiskelijoita oli eri puolilta Lappia, kaikki aikuisopiskelijoita.

– Kaipasin sitä, että tapaisi muita. Moni oli ollut ihan erilaisissa töissä kuin minä, vaikka perusta oli sama. Olisi ollut hyvä päästä kuulemaan muiden työtehtävistä.

Toki kaikesta voi keskustella myös Teamsissa, tietokoneen ja puhelimen ruudun kautta tapahtuvassa kahden tai useamman henkilön kohtaamisessa. Mutta todellisuudessa kun ollaan etäyhteyksissä, kaikenlainen koko porukan rento keskustelu ja höpöttely jää herkästi pois. 

Samalla kaikki spontaani tajunnanvirta, aidot työelämän kohtaamiset ja tilanteet ja niistä saatu arvokas kokemusperäinen tieto eivät välity muille. Niin nytkin.

– Siellä on nopea tahti. Tehtävänanto se ja se.

Ihan tähän ei Kvist tyytynyt, vaan kysyi tarkempia ohjeita, jos jokin jäi epäselväksi. Koko maassa ammattiopistoja on osin moitittu ennen pandemiaakin siitä, että ne jättävät opiskelijat paljolti itseohjautuvuuden varaan. Lähitunteja on siis liian vähän. Moni opiskelija saattaa pudota kyydistä, jos ei kysy.

Kaikkien opintonsa lähitulevaisuudessa aloittavien kannattaakin muistaa vanha totuus, että kun kysyy, on tyhmä vain hetken ja jos ei kysy, on tyhmä koko ikänsä.

– Kouluttaja sanoikin, että moni kurssi vastaa ammattikorkeakoulun vaatimuksia.

Tosin Teamsissa oli Kvistin opintojen kannalta puolensakin.

– Paljonhan oli kotona tehtävää itsenäistä työskentelyä. Jos olisi vaadittu läsnäoloa koululla, en välttämättä olisi voinut aloittaa opintoja.

Ravintolan portsarina

Miia Kvist on Ylitorniolla tuttu Hotelli Kievarin järjestyksenvalvojana. Hän on poke, ovimies, ovihenkilö, portsari.

Asiat ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin.

– Keskustelemalla pärjää.

Jos tarvitaan niin sanotusti kovempia otteita häiriötä tuottavan asiakkaan poistamiseksi, ei kannata lähteä sitä kokeilemaan naisenkaan kanssa.

Ravintolaillan aikana kaikki opit voivat tulla hyvinkin nopeasti tarpeeseen, sillä hankalimmillaan tilanteet muuttuvat nopeasti.

Kvistin opintoihin kuului eri osa-alueita, kuten esimerkiksi vartijan koulutus sekä pelastustoiminta, järjestyksenvalvonta ja tilanteenhallinta sekä myös turvallisuusalan esimiestoiminta.

Pelastustoiminnan kurssin suorittaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennusten ja tulitöiden paloturvallisuusriskit, vaarallisten aineiden merkinnät ja pelastustoiminnan oikeudelliset ja toiminnalliset perusteet ovat hallussa.

Tilanteenhallinta puolestaan tarkoittaa, että on valmius kohdata työssään, esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä, vaikkapa siellä ravintolassa ja sen edustalla, uhkaavia tilanteita.

Ravintolan ovella myös koulutuksen teoriaopinnot ovat tiiviisti mielessä muutoinkin ja niitä pitää kerrata, sillä järjestyksenvalvojan ja vartijan oikeudet ovat erilaiset. Tehtävät eivät saa sekoittua, vaan aina pitää toimia sen tehtäväkuvan ja sen lakien mukaan, missä tehtävässä kulloinkin on.

Somen vartija

Vartijan roolia Miia Kvist harjoittaa myös Ylitornion Puskaradiossa Facebookissa. Hän on sen perustajajäsen ja toinen ylläpitäjä. Ihan täysiä pisteitä ei siellä kaikille äänessä olijoille tule.

– Aikuisia ihmisiä siellä on ja onhan se välillä aika järjetöntä. Maalaisjärki puuttuu täysin.

Kvist sanoo kokemuksesta ja ehkä myös ammatillisuutensa ansiosta, että hän tunnistaa helposti mahdolliset riidanhaastajat ja provosoijat.

– Huomaan sen heti, jos jollakulla on siellä mielessä muuta kuin se, mitä hän on kirjoittanut.

Osa ryhmän jäsenistä toki saattaa ymmärtää asioita vahingossa tai tahallaan väärin tai katsoo niitä liian kapeakatseisesti ja reagoi sen mukaan. Osa myös vaatii muiden päivitysten poistoja.

– Juuri luin yhden viestiketjun moneen kertaan eikä siellä ollut mitään väärää eikä perusteita poistaa kommentteja.

Puskaradiossa on ennakkomoderointi eli mitään ei mene julki ennen kuin toinen ylläpitäjistä on päivityksen tarkistanut. Kvist haluaakin säilyttää hyvän hengen ja oikeudenmukaisuuden tässä välineessä.

Haaveena poliisi

Poliisi. Sellaiseksi Miia Kvist olisi halunnut, mutta aikanaan kun hänen olisi ollut helppo hakea Tampereen poliisikouluun, sentit eivät riittäneet. 162 senttiä oli liian vähän naispoliisiksi. Nyt mittarajaa ei enää ole, mutta haave on enää kaukainen.

– Joutuisin lähtemään niin kauas ja on lapset. Pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Toisaalta kaukaisuus näyttäytyy myös siten, ettei tulevaisuudesta voi tietää. Muutaman vuodenkaan päästä Kvist ei ole ”liian vanha” hakemaan poliisikouluun.

Mutta nyt mielessä on muuta.

– Oma turva-alan yritys esimerkiksi. Valvontaa eri yrityksille.

Aiemmin hän on ollut yhteydessä turvallisuusalan yrityksiin, josko esimerkiksi Alkkulassa tarvittaisiin tällaisia palveluja.

– Pitäisi olla tietty määrä yrityksiä, jotka ostaisivat palveluja, jotta se olisi kannattavaa. Näkisin tällaisen kuitenkin koko kylän turvallisuuteen liittyvänä seikkana. Sillä tavalla voisi ennalta ehkäistä isompia juttuja. Koskaan ei voi olla liian varovainen.

Läheiset tärkeitä

Miia Kvist asuu perheensä kanssa Mellakoskella.

Perheellä on maitotila.

– Sen töihin en osallistu ollenkaan. Puoliso harjoittaa yksin sitä hommaa.

Perheen turvaverkko on ollut kunnossa, sillä kiireisimpinä opiskeluaikoina ja työvuoroina Kvistin äiti on ollut lastenhoidossa apuna. Myös hänen puolisonsa Rami on ollut suuri apu omien maatilan töidensä ohella, jotta opinnot valmistuivat.

Mutta kovasti Kvist ei ole joutunut eikä halunnut tinkiä perheen yhteisestä ajasta.

– Kun lapset nukkuvat, niin olen tehnyt opiskelujani. Eihän sitä heidän hereillä olleessaan voisi opintoihin keskittyäkään. Lakiteksti on niin vaikeaa.

Yhdessä asiassa, tai siinäkin, Kvist sanoo olevansa hyvä.

– Ajankäytön suunnittelussa ja hallinnassa. Pidän järjestelmällisyydestä.

Kun perhe asuu kaukana, niin Kvist on rakentanut kotiin pienimuotoisen kuntosalin. Siellä treenatessa kroppa pysyy ammatin vaatimalla tasolla.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?