• Aavasaksalta-2
  • vene ja kuuka
  • Ilmakuva Pellosta
  • talo ja vesi
  • Tilaushinnat
Toimittaja: Kari Kauppinen

Veera Zukova sai eilen kutsun taidekilpailuun Pietariin tämän vuoden syksylle. Pääpalkinto on miljoona ruplaa eli noin 11 000 euroa.

ALKKULA – ”Olen maalannut lapsuudesta asti värikkäitä teoksia. Taulu on seinällä sen takia, että se tuo iloa huoneeseen. Tässä on pääasia, että työt ovat positiivisia, ylitorniolainen taidemaalari Veera Zukova sanoo työstään.

– Jos ihmisellä on huono olo, ja kun hän katsoo tällaisia töitä, niin ei pysty olemaan enää pahalla mielellä, vaan sellaiset ajatukset menevät pois, Zukova jatkaa murteellisella suomellaan.

Alkkulalaisen omakotitalon yhdessä huoneessa oleva studio onkin täynnä värikkäitä teoksia. Yksi niistä on asiakkaalle lähtevä tilaustyö, joka vielä lönöttää lattialla seinää vasten. Se on vasta valmistunut. Taulussa on lukuisia appelsiinilohkoja. Mallikappale aidosta appelsiinista on pöydällä. Siitä tirskuisi vielä mehua, jos sitä puristaisi.

Zukova on oikein tyytyväinen omassa studiossaan, vapautunut ja nauraa paljon.

– Olen haaveillut aina tästä. Halusin huoneen, jossa voin vain maalata. Jos joutuisin joka päivä nostamaan kaikki tarvikkeet esille jostakin laatikosta, niin inspiraatio lähtisi pois, katoaisi.

– Sellaisen sijaan kaikki on nyt valmiina, jos vaikka iskee halu maalata aamuneljältä. Tulen sitten vain tänne.

Samaan hengenvetoon Zukova esittelee maalausta, jonka kirjaimellisesti maalasi aamuyön tunteina silmät kiinni.

Jos sellainen sattuisi menemään pieleen, ei Zukova kelpuuttaisi sitä.

– Jos maalauksen tekee huonosti, ei sitä voi myydä. Olen joskus tehnyt saman maalauksen kymmenen kertaa. Ja pessyt suihkussa pois edellistä maalauskertaa yhteensä viisi kertaa. Lopputuloksen pitää olla laadukas. Samalla opin, kun teen monta kertaa.

Taidetta kellon ympäri

Veera Zukova sanoo, että hän voisi touhuta loputtomasti taiteen parissa.

– Joskus on niin, varsinkin talvella, että menen maalaamaan kello kahdeksan aamulla ja kello neljä seuraavana aamuna menen nukkumaan. Olen sellainen, etten pysty keskittymään mihinkään muuhun, kun työ on kesken.

– Tässä elämänvaiheessa pystyn vihdoinkin tekemään sitä, mitä rakastan.

Se tarkoittaa taiteilijan elämää 24/7 eli ihan aina.

– Maalaaminen ei ole pelkästään maalaamista. Siinä on eri vaiheita. Ensin pitää hankkia maalauspohja, valmistella se, suunnitella teosta, valita värit ja tarvittaessa hankkia ne.

– Yritän aina saada värit Pietarista. Siellä on parhaat.

– Maalauksen aikana teen nopeutettuja videoita Instagramia, Facebookia, YouTubea ja muita somekanavia varten.

– Joskus joudun odottamaan, että maali kuivuu. Teen rinnakkaisesti kolmesta neljään työtä.

Eivätkä hommat yksittäisen teoksen osalta pääty siihen, että maalaus valmistuu.

– Työ pitää nimetä, kirjoittaa sille hashtagit ja kuvaukset, mitata, laittaa ripustusvalmiiksi, laittaa kaikki työn tiedot ylös.

Maalaustyön valmistuminen on myös säästä kiinni.

– Pitää odottaa aurinkoista päivää ja ottaa taulusta kuva edestä ja takaa sekä lähikuvia ja kuvia, joissa taulu on seinällä.

Tämä siksi, jotta teoksen värimaailma säilyy luonnollisena, luonnonvalossa.

– Lisäksi pitää tehdä video taulusta selostuksen kanssa. Ja sitten laittaa työ esille verkkoon.

Taulujen päällemaalausta

Veera Zukova antaa elämän vanhoille maalauksille. Parhaillaan hänellä on kädessään ylitorniolaisen harrastajamaalarin kukka-asetelma vuodelta 1993. Kohta se katoaa maailmanhistoriasta, sillä Zukova vetää sen päälle valkoisen maalipinnan, jonka päälle alkaa maalata omaa teostaan.

Tällaisia tauluja hänellä on omien töidensä pohjaksi kotonaan satakunta. Ja lisää mahtuu. Hän ottaa niitä vastaan.

– Moni ei raaski heittää sellaisia pois. He jättävät ne lojumaan kaappiin.

Vaikka eipä moni niillä mitään teekään eivätkä ne oikein tahdo kelvata kenellekään, ainakaan taiteeksi seinälle. Paitsi sitten, kun Zukova on vetänyt omat värikaarensa kankaan pintaan. Kukaan ei osaa aavistakaan, että alla on toinen teos.

Tällainen kierrätys on myös talouskysymys.

Nippu maalauksia Ranskaan

Taidemaalarin työ ei ole vain maalauskankaan, värien ja siveltimien ääressä. Veera Zukova istuu välillä tuntitolkulla netin äärellä ja tekee myyntityötä.

– Kaikista pisin vaihe on työn mainostaminen.

Hänen teoksiaan on muun muassa italialaisessa, ranskalaisessa ja englantilaisessa virtuaaligalleriassa.

Tällainen tapa viedä ihmisiä gallerioihin ja museoihin on yleistynyt, ja noussut kovaan suosioon koronapandemian myötä. Myös maailmankuulut museot vievät aineistonsa ja näyttelynsä verkkoon. Siellä niitä voi tutkia ilman jonoja ja viruksia silloin, kun itselle sopii.

Se on myös kannattanut. Ranskalaisgalleria Artmajeur on valinnut Zukovan kuusi työtä huutokauppasivustolle, jossa niiden hintapyynnöt ovat 3 000–13 000 euroa.

– Minulle se on kova kehu, koska sinne sivustolle on ”mahdotonta” päästä.

Norjalaisyhtiö otti yhteyttä

Verkko tuo myös uusia mahdollisuuksia, joita ei välttämättä osannut kuvitellakaan. Veera Zukovan teoksista norjalainen painatusyhtiö, joka löysi hänet Instagramista, tekee kaikenlaista, kuten julisteita, tyynyliinoja, verhoja, mekkoja, kahvimukien kuvia ja niin edelleen.

– Ihan mitä vain voidaan keksiä. Siellä on ihan loppumaton määrä tuotteita, huikkaa Zukovan puoliso toisesta huoneesta samalla, kun tuo kahvia.

Kahvit Zukova lupaa kotistudiossaan keittää sinne saapuville vieraille. Hän ei halua omaa toimitilaa, koska joutuisi sitten päivystämään siellä aukioloaikojen puitteissa. Kotona sen sijaan on hyvä olla; onhan siellä se studiokin muutaman askeleen päässä.

– Kun vain ilmoittaa, milloin on tulossa, niin osaan olla kotona.

Hinnatkin ovat kotistudiossa erilaiset kuin gallerioissa.

Galleriassa työ saattaa maksaa 1 500 euroa. Välitysmaksut ovat kovia.

– Jos ihminen tulisi kotigalleriaani, hinta saattaisi olla 600 euroa.

Zukovan teokset olivat sen verran haluttuja Norjaan, että yritys jousti periaatteestaan, ettei taiteilijan teoksia saisi olla muualla myynnissä.

– Ymmärrän heidän näkökantansa, sillä he haluavat myydä itseään, eivät taiteilijaa, mutta sanoin heille, etten ala ottamaan teoksia pois eri gallerioista. Heille se sopi ja sain ainoana taiteilijana kymmenien taiteilijoiden joukossa tämän erioikeuden.

Tällaisista töistä, joissa Zukovan taidetta käytetään osana muuta tuotetta, hän saa provision kuvan käytöstä.

Asiakas tykkää, taiteilija ei

Aina eivät taiteilijan ja loppukäyttäjän, eli taiteesta nauttivan ja teoksen ostavan, mieltymykset kohtaa.

– Kerran minulla oli tumma työ, jota vihasin. Mutta sitten se meni kaupaksi 400 eurolla, kun ostaja tykkäsi siitä, Veera Zukova sanoo.

Hän on myös suurpiirteinen.

– Jos tänne tulija ei tykkää mistään, hän voi sanoa minulle, että voisitko maalata sellaisen ja tuollaisen taulun. Jos sittenkään hän ei tykkää, niin muokkaan sitä.

Tilaustöissäkin taiteellinen päävastuu jää taiteilijalle.

– Harvoin ihminen voi selittää, mitä hän haluaa ja usein minun pitää tuntea se.

– Tilaukset ovat mahtava kokemus ja vaihtelua omasta tyylistäni.

Zukova on tuottelias taidemaalari.

– Haluaisin, että ihmisiä kävisi täällä, niin taulut liikkuisivat. Niitä on niin paljon.

Viimeisin voitto Milanosta

Veera Zukova sanoo, ettei hänellä ole käsitystä siitä, mikä hänen tyylinsä varsinaisesti on.

– Alitajunnasta kaikki tämä tulee.

Ja värikästähän työn jälki on.

– Oma tyyli minulle on kuitenkin muodostunut.

Zukova on monipuolinen ja osaa tehdä monenlaista, kuten grafiikkaa ja myös maalata ihmisiä, luontoa tai vaikkapa hevosia.

– Mutten halua yleensä.

– Taide vie paljon aikaa. Yhden työn kanssa saatan touhuta viikon aamusta iltaan.

Toki toiset työt ovat nopeampia.

Toukokuussa Zukova voitti viimeisimmän palkintonsa Milanossa, Italiassa.

– En niinkään odottanut voittoa. Halusin vain, että ihmiset näkevät työni.

Zukova syntyi vuonna 1984 Sverdlovskissa, Neuvostoliitossa, kasvoi Virossa ja muutti Suomeen vuonna 2008.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?