• lumimetsa.jpg
  • aurinkoa.jpg
  • aavasaksalta
  • superkuu
Toimittaja: Kaisu Niska

Ylikonstaapeli Jukka-Pekka Uppa arvelee, että Ylitornionkin poliisiaseman tulevaisuus on vaakalaudalla muutaman vuoden kuluttua.

YLITORNIO – Lapin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Jukka-Pekka Uppa ei muista haaveilleensa lapsena poliisin ammatista, mutta lukiossa hänellä oli vanhojen päivänä yllään vanha poliisin puku.

– Mutta se oli vain sen takia, että satuin saamaan hyvännäköisen vanhan poliisin virkapuvun, pussihousut ja kaikki.

– Missään vaiheessa ei kuitenkaan ollut ajatuksena hakea poliisikouluun. Armeijassa ollessani luin oikeustieteellisen pääsykoekirjoja, mutta kun kävin kotilomalla, jompikumpi vanhemmista mainitsi, että viikolla oli lehdessä poliisikoulun ilmoitus. Tuli mieleen, että voisinhan mie hakea sinnekin, Jukka-Pekka kertoo.

Yhtenä asiaan vaikuttavana tekijänä oli kuulemma se, että siihen piti käydä nimismiehen haastattelussa, mikä merkitsi yhtä ylimääräistä vapaapäivää armeijasta.

Armeija loppui toukokuussa, eikä Jukka-Pekka koskaan käynyt oikeustieteellisen pääsykokeissa. Kesän aikana tuli tieto, että hänellä oli paikka poliisikoulussa. Koulu alkoi syksyllä.

– Enempi sattumaa kuin vakaata harkintaa, Jukka-Pekka tuumaa, mutta muistaa sitten yhden seikan, mikä ehkä oli vaikuttamassa.

– Kun lukioaikana melkein kaikki kaverit sanoivat, että äkkiä pois täältä. Mie sanoin jo silloin, että jos löydän jonkun ammatin, että pystyn asumaan täällä, mie asun täällä. Siinä mielessä näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä valinta mennä poliisikouluun.

Poliisin ja hoitajan liitto

Jukka-Pekan perheeseen kuuluvat vaimo Outi Niva-Uppa, jonka työpaikkana on Jokipajun päiväkeskus, sekä kaksi aikuista lasta, Saija ja Juha. Saija-tyttärellä on myös jo kaksi lasta, joten Jukka-Pekka ja Outi ovat isovanhempia.

Jukka-Pekka naurahtaa, että poliisien vaimot ovat usein hoitajia.

– Jostakin syystä useimmilla poliiseilla vaimo on joku hoitaja. Ehkä nämä ammatit vaativat jotain samankaltaisia elämänarvoja tai muuta, en tiedä. Tai sitten se, että Tampereella on sairaanhoito-oppilaitos ja poliisikoulu, Jukka-Pekka nauraa.

Harrastuksinaan Jukka-Pekka luettelee erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, hiihto, pyöräily, rullaluistelu, kuntosali, suunnistus, mutta kesäisin myös esimerkiksi kalastaminen. Suunnistuksessa hän on ollut mukana seuran johtokunnassakin, mutta ei ole enää.

– Mie harrastan kaikkea liikuntaa vähän, mutta en mitään oikein todella aktiivisesti. Varmasti tämä vuorotyö vaikuttaa, kun ei välttämättä pysty joka kerta käymään esimerkiksi pelaamassa jotain.

Kurssimuotoinen poliisikoulu

Poliisikoulun ensimmäinen kurssi kesti siihen aikaan vain viisi kuukautta. Jukka-Pekka tuli ensimmäisen kerran Ylitornion nimismiespiiriin työllisyysvaroin palkattuna poliisina helmikuussa 1985. Ensimmäinen työjakso Ylitorniolla kesti vuoden.

– Olin silloin yheksäs työvuorolistalla, Jukka-Pekka muistaa.

Nyt Ylitorniolla on kaksi poliisia.

Poliisikoulusysteemi oli Jukka-Pekan opiskeluaikana täysin erilainen kuin nykyään. Ensimmäisen viiden kuukauden kurssi oli kokelaskurssi, jonka jälkeen piti saada virka. Siinä vaiheessa, kun poliisilla oli virka, seurasi koulutuksessa miehistökurssi.

Vuoden jälkeen Jukka-Pekka siirtyi viransijaiseksi Muonioon, josta sai sitten viran ja kävi miehistökurssin. Kittilässäkin hän ehti toimia poliisina muutaman kuukauden ajan.

– Sitten 1988 huhtikuussa tulin Ylitorniolle, kun Virtasen Veikko jäi täältä eläkkeelle.

Nykyään poliisikoulu kestää jo yli kolme vuotta ja on melko paljon monipuolisempi kuin Jukka-Pekan opiskeluaikana. Jukka-Pekka sanoo, että nykyään koulusta valmistuvilla poliiseilla on paljon paremmat valmiudet tehtävään kuin aikoinaan hänellä.

– Meille annetun viiden kuukauden koulutuksen aikana ei ehditty kovin monipuolisesti kouluttaa, vähän perusasioita käytiin läpi. Eniten opittiin sitten työssä. Nykyään Suomessa annettu poliisikoulutus on todennäköisesti yksi maailman parhaista.

Tarkkailijana Kroatiassa

Vuoden 1998 lokakuussa Jukka-Pekka lähti työhön ulkomaille. Tehtävänä oli olla ETYJ:n siviilipoliisitarkkailijana Kroatiassa.

Alue, jolla Jukka-Pekka oli, oli demilitarisoitu vyöhyke Serbian ja Kroatian rajalla. Kiistat serbien ja kroaattien välillä kytivät ja leimahtivat aina välillä yhteenotoiksi, joita molemmilta puolilta olevat poliisit yrittivät pitää kurissa.

– Kun poliisi sai tehtävän, me menimme mukaan. Meidän tehtävänämme oli tarkkailla, että tilanteissa ollaan tasapuolisia riippumatta etnisestä taustasta.

Jukka-Pekka kertoo, miten huonoissa väleissä asukkaat olivat siellä keskenään. Jugoslavian aikana oli solmittu paljon etnisiä seka-avioliittoja. Silloin asialla ei ollut merkitystä, nyt yhtäkkiä olikin.

– Esimerkiksi perheestä, jonka luona asuimme alivuokralaisina, mies oli serbi- ja vaimo kroaattitaustainen. Vaimon perhe hylkäsi hänet, koska katsoi, että myös nainen on serbi.

Lähinaapureita ja sukulaisiakin kohtaan sodan myötä leimahtanut viha tuntuu käsittämättömältä.

– Toisaalta kaikki muistelivat hyvällä Jugoslavian aikaa. Sanoivat että silloin oli hyvä olla ja olipa mikä uskonnollinen pyhä tahansa, niin koulustakin oli vapaata. Paljon lomapäiviä, Jukka-Pekka nauraa.

Hän ei tuntenut itseään Kroatiassa missään vaiheessa uhatuksi, mutta sai kyllä huomata, että kroaatit eivät pitäneet ETYJ:n siviilipoliiseista. Tarkkailijat eivät esimerkiksi saaneet tulkkitehtäviin lainkaan kroaatteja.

Ennen Kroatiaan lähtemistä Jukka-Pekka oli Ylitorniolla siviilitutkijana. Reissun jälkeen hän palasi virkapuvussa kentälle.

– Siinä tuli jonkin verran organisaatiomuutoksiakin, ja myös sen jälkeen on tullut. Tällä hetkellä meitä ei ole kuin kaksi ja me ollaan samalla työvuorolistalla.

Lapissa on kolme kenttäjohtoaluetta. Kemi-Tornio ja sen ympäryskunnat Simo, Keminmaa, Tervola, Ylitornio ja Pello kuuluvat samaan alueeseen. Koko alueella on viisi ryhmää, joilla pyöritetään työvuorolistaa. Ylitornion poliisitkin tekevät osan työvuoroistaan Kemissä ja Torniossa.

– Osa tehdään niin, että mennään suoraan sinne, ja osa sitten sen mukaan, onko siellä tarvetta.

Nimismiespiiristä Lapin poliisilaitokseksi

Jukka-Pekan työalueen nimitys on vuosien mittaan vaihtunut moneen kertaan: Ylitornion nimismiespiiri, Tornionlaakson poliisilaitos, Peräpohjolan poliisilaitos ja nykyään Lapin poliisilaitos. Hälytys- ja johtokeskus ovat nykyään Oulussa.

Samanaikaisesti kun alue on laajentunut, poliisien määrä kentällä on vähentynyt.

– Kun aloitin, Ylitorniollakin oli asemalla aina joku ja joka kunnassa oli partiointi. Parhaimmillaan Ylitornio–Pello–Kolari-alueella oli työvuorolistalla 25–26 poliisia, nyt samalla alueella on kuusi, Jukka-Pekka sanoo ja lisää, että Euroopan maitten vertailussa Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja.

– Onhan täällä vähentynyt kaikki muukin, niin ihmisten kuin yhteiskunnan palvelujenkin määrä.

Hälytys- ja johtokeskus on viety Ouluun, mutta Jukka-Pekka arvelee, että tulevaisuudessa se siirtyy jossain vaiheessa Helsinkiin.

Hän suosittelee älykännykkään hankittavaa 112-appia ja sitä, että puhelimessa pidetään paikannus päällä. Silloin se antaa tarkan osoitteen hälytystä tehtäessä.

112:een soittamista arkaillaan

– Täällä ainakin olen huomannut, että ihmiset arastelevat soittaa 112-numeroon. Esimerkiksi, jos on yön aikana käynyt varkaita, niin ajatellaan että ei enää ole niin suuri hätä, että kehtaisi soittaa. Mutta siinäkin tapauksessa olisi hyvä saada tieto tapahtuneesta mahdollisimman pian, koska varkaat ovat voineet jättää jälkiä, jotka päivien kuluessa haalistuvat.

Ruotsissa on olemassa kaksi hälytysnumeroa, 112 ja 114 14, johon saa soittaa ei-kiireellisissä hälytysasioissa. Sama systeemi olisi Jukka-Pekan mielestä hyvä Suomessakin, sillä luultavasti ei-kiireelliseen numeroon uskallettaisiin soittaa helpommin.

Pienellä paikkakunnalla pitkään virassa ollut Jukka-Pekka tunnetaan poliisina ja häneen otetaan yhteyttä virka-ajan ulkopuolellakin – sen sijaan, että soitettaisiin viralliseen hälytysnumeroon. Mikäli poliisien määrä olisi suurempi, tällaista henkilöitymistä ei ehkä tapahtuisi niin voimakkaasti.

Jukka-Pekan eläkkeelle pääsyn aika koittanee vajaan neljän vuoden kuluttua, mikäli nykyisellään oleva päätös eläkkeelle oikeuttavista vuosista pysyy voimassa. Miten Ylitornion poliisiaseman käy sen jälkeen? Tuleeko nykyisen ylikonstaapelin tilalle ketään vai ei, sen aika näyttää.

Paikallisuutisia

Allan ja Tiina Kannala istuskelevat laavun reunalla.

PEKANPÄÄ – Kannalan Huvilat Oy juhlii 65-vuotista

...

Iriksen tanssinumeron nimi taisi olla ”olipa kerran joulukuu”…

YLITORNIO – Ylitornion Voimistelu ja Liikunta ry:n

...

Helena Aho ja Niina Riihiniemi tutustuttivat omassa työpajassan lukiolaisia korkeakoulujen opintotarjontaan. Mukana

...

Turtolan koulun juhlasali suorastaan pullisteli taikatemppujen ystäviä.

TURTOLA – Pellossa on nykyään enää yksi

...